IRC-Galleria

Oikeasti, kaikki mun tuntevat luultavasti tietää, että mä en kauheasti jaksa katsoa telkkaria. Elokuvia kyllä, mutta en mitään sarjoja. Siitä yksinkertaisesta syystä, että noin 95 prosenttia niistä on mun mielestäni huonoja. Tosi-tv:tä, teinidraamaa, saippusarjoja, kotimaista angstia... Ei kiitos.


Mutta kun Yle taannoin (oisko ollut tän vuoden alussa?) näytti Sherlockin, meikäläinen liimautui töllön eteen.

Vaikkakin olin huolissani. Olen lukenut alkuperäsiä novelleja ja kirjoja, plus katsonut Jeremy Brettin tähdittämää Granada-versiota Sherlockista, ja pelkäsin, että saatana, nyt ne pilaa kuiteskin tänkin, miksi tää on pitänyt tuoda nykyaikaan? Sherlock ja 2000-luku? Ei voi mitenkään toimia. Ensinnäkin: toi äijä ei edes ole sen näköinen kuin miksi mä olen Sherlockin kirjojen perusteella kuvitellut. Plus eikös toi Watsonin näyttelijä esittänyt Linnunradan Käsikirja Liftareille-leffassa Arthur Denttiä?! Kitoooooooooooos.

Noh. Onneksi olin väärässä. Siis en siinä, etteikö Martin Freeman olisi esittänyt myös Arthur Denttiä, koska on se esittänyt, vaan siinä, että epäilin kyseisen sarjan olevan täyttä paskaa.

Koska heti ekan jakson ensimmäiset kymmenisen minuuttia sai mut vakuuttuneeksi, että TÄMÄ. ON. JOTAIN. LOISTAVAA.
Eli siis kun tilasin muutama viikko sitten Sherlockin itselleni joululahjaksi, sorruin heti kun posti toi sen mulle ja ajattelin, että vitut. Tää on mun joululahja itselleni ja mä päätän, että haluan antaa tän joululahjan lähes kuukautta liian aikaisin. Ja niin sitten tuijotin töllöä seuraavat tunnit. XD Ja nyt olen katsonut kaikki kolme puolentoistatunnin jaksoa jo muutamaan kertaan läpi. Koska ne on niin hyviä ja aina huomaan jotain uutta.



Ensinnäkin, vaikka mulla epäilykseni olikin, Benedict (reps mä en varmaan ikinä pääse yli siitä että jonkun nimi voi olla Benedict XD) ja Martin on loistavia rooleissaan. Ehkäpä parhaat Sherlock ja Watson ikinä, ja ne tuo, ainakin mulle, jotain vielä syvempää niiden persooniin. Sherlock on ehkä vieläkin tunnevammaisempi 2000-luvun versiossa kuin se oli alkuperäisissä tarinoissa, Watson puolestaan on Afganistanin sodan vammauttama veteraani, mutta siinä missä alkuperäisissä tarinoissa Watsonin vammat kuvailtiin lähinnä fyysisinä, 2000-luvun versiossa ongelmia on nimenomaan henkisellä puolella ja vaikeuksina sopeutua normaalielämään. Seuraavat vuoropuhelut onkin mun mielestä aika kuvaavia:

Sherlock: Seen a lot of injuries then. Violent deaths.
John: Well. Yes.
Sherlock: Bit of trouble too I bet.
John: Of course. Yes. Enough for a lifetime. Far too much.
Sherlock: Wanna see some more?
John: OH GOD YES.


Sherlock: You took your time.
John: Yeah, I didn't get the shopping.
Sherlock: What? Why not?
John: Because I had a row in the shop with a chip and PIN machine.
Sherlock: You... You had a row with a machine?!
John: Sort of. It sat there and I shouted abuse.


Niin. Eikä sovi myöskään unohtaa noiden keskinäisiä kemioita. Epic Bromance FTW.
(Ja kerrankin, siis KERRANKIN, en tarkoita tätä välttämättä siinä mielessä, että iih, haluan lukea noista kasoittain NC-17-ficcejä, vaan itse asiassa juuri se niiden välinen henkinen yhteys ja luottamus ja ystävyys on rakastettavaa, aivan kuten jo alkuperäisissä tarinoissa. Plus olen täysin varma, että Sherlock on aseksuaali, joten sekin jo sulkee pois kaikken pahimmat irstailut.)



Vaikkakin lähes kaikki, siitä huolimatta, että pitää Sherlockia psykopaattina, luulee, että sillä ja Johnilla on suhde. XD


Mrs Hudson: There's another bedroom upstairs if you'll be needing two bedrooms."
John: Of course we'll be needing two."
Mrs Hudson: "Oh, don't worry! There's all sorts around here."

Mycroft: "What is your connection to Sherlock Holmes?"
John: "I don't have one. I barely know him. I met him... yesterday."
Mycroft: "And since yesterday you've moved in with him. And now you're solving crimes together. Are we to expect a happy announcement by the end of the week?"

Sherlock: "This is my friend, John Watson."
Sebastian: "A friend?" *suggestive smile*
John: "A collegue."

John: I'm glad no one saw that."
Sherlock: "Hm?"
John: "You. Ripping my clothes off in a darkened swimming pool. People might talk."
Sherlock: "People do little else."
Both: *laugh*


Se, että homma on tuotu 2000-luvulle, toimii myös. Jokainen jakso perustuu johonkin Doylen alkuperäiseen kirjaan/novelliin, eli alkuperäiselle ollaan uskollisia, samalla kun tapahtumat on siirretty nykyaikaan ja hienosti.

Kaikki myös näyttää ihan hiton hyvältä. Kuvakulmat, värit, kaikki.

Ja myös molemmat äijät fyysisesti. Esim. Benedictin kädet, voisin katsella niitä tyytyväisenä ties miten pitkään, koska ne on niin kauniit: pitkäsormiset ja sirot ja samalla miehekkäät. Ja Martin, joka näyttää usein niin eksyneeltä, että mun tekisi yksinkertasesti vaan mieli rutistaa ja paijata sitä kuin kissanpentua. Plus tässä 2000-luvun versiossa on onnistuttu siinäkin, että Watson näyttää oikeasti vanhemmalta kuin Sherlock, Watsonhan kumminkin on Sherlockia jonkun verran vanhempi oikeasti.



Eikä sovi unohtaa sitä, että voisin katsella tunteja putkeen myös sitä, miten Sherlock heilauttelee takinhelmojaan. Miten voikin pitkä takki näyttää noin hyvältä jonkun päällä. O___O

Sekä pitänee vielä mainita sekin, että myös suurin osa sivuhenkilöistä on kerrankin sellaisia, että tykkään niistä. Otetaan nyt esim. komisario Lestrade. Alkuperäisissä tarinoissa se ainoastaan ärsytti mua, Granada-versiossa mä halusin mukiloida koko ukon koska se oli niin perseestä. Tästä versiosta mä kuitenkin tykkään:


Ja jostakin syystä mä lämpenin myös Mycroftille, koska aw, vaikka se on ärsyttävä, se on kuitenkin huolehtiva isoveli. <3 Vaikka sen huolehtiminen tarkoittaakin sitä, että se pistää hallituksen tyypit vakoilemaan Sherlockia mutta whateverrrrrrrrrr.




Mietin nyt vaan sitä, että kuinkahan kauan menee ennen kuin tuotantokausi 2 näytetään Suomessa... Varmaan sellaset pari vuotta, ottaen huomioon, että eka tuottarikin tuotiin Suomeen vasta noin vuosi sen jälkeen, kun se oli jo näytetty Englannissa (ja suunnilleen kaikkialla muualla maailmassa -.-). Ja mä en haluaisi odottaa. Etenkin kun kakkostuottarissa yksi jaksoista on Baskervillen koira, eli mun suosikkini kaikista Holmes-tarinoista. Ja tietysti Reichenbach Falls. Mikä mun mielestäni viittaisi siihen, että tulisi vielä kolmaskin tuotantokausi.

Koska ei ne nyt VOI lopettaa sarjaa sillä tavalla kuin se tarina loppuu. Tai sitten itken ja parun niin kauan, että mun silmät muuttuu verisiksi palloiksi ja putoaa päästä. D:

Mutta siis. Olipas taas kiinnostavaa ja silleen. Anteeksi Sherlock Holmes-nörttiyteni ja fanityttöyteni määrä.

No on se sentään hyvä, että tietokone taas pelaa.

Käynnistin toosan ja yritin yhdistää nettiin, niin mokkula ei suostunut yhdistämään, koska tietokone ei kuulemma tunnista käyttäjää. Aha.

Käynnistin tietokoneen uudelleen, edelleenkään käyttäjää ei tunnistettu.

Sitten huomasin, että virustorjunta on kytkenyt itse itsensä pois päältä. EXCUSE ME WHAT?

Ja vaikka painoin, että käynnistä suojaus uudestaan, mitään ei tapahtunut. Yritin tätä useampaan otteeseen. Ei mitään siitä huolimatta. Yhä loistavampaa.

Yritin järjestelmän palautusta.

Epäonnistui.

Sitten eheytin koneen.

Kaiken tämän välillä aina suljin ja avasin tietokoneen uudestaan ja uudestaan. Ei mitään.

No, meikäläinen paineli katsomaan DVD:itä ja pesemään hiuksiaan, ja sitten lopulta palasin ja käynnistin tietokoneen huvikseni uudestaan vielä kerran.

Ja yht'äkkiä kaikki toimi taas kuin mitään ei olisi vialla ollutkaan.

Tiedän kyllä, että tää pöytäkone on kivikautinen, mutta joku raja nyt sentään.

Skannasin myös tossa koneen juuri silti varalta, että jos jotkut virukset ois aiheuttaneet tän mystisen oikosulun.

Viruksia ei löytynyt.

Saatana.

En ymmärrä.

Hahahaahaaaaaah! 8D

Kiitos Discshop ja kampanjahinnat.

Kerrankin jotain sellaista kampanjoissa siellä mitä meikäläinen himoitsee (eikä ole vaan malttanut ostaa aiemmin kun hinnat liikkuneet liian korkealla).


Kiitos. Tilaan todellakin itselleni joululahjaksi. ♥

28. Have you ever collaborated with anyone else, whether writing together, or having an artist work on a piece about your fic?

En ole kyllä koskaan varsinaisesti ficciä kirjoittanut kenenkään kanssa yhdessä, vaikkakin Ellun kanssa me alettiin joskus kimpassa kirjoittaa parodiaversiota Taru Sormusten Herraan liittyen. XD Se alku oli aivan loistava, mutta prkl kun se jäi kesken, se ois ollut ihan selkeästi best seller, paljon parempi (ja sairaampi) kuin Loru sorbusten herrasta konsanaan..... 8D

Ja jos palataan jonnekin kaaaaaus historian hämäriin elikkä ihan yläasteelle saakka, mä muistan, että mä ja Heli kirjotettiin jossain hulluuden huumassa Raamattua uusiksi tuntien aikana. Muistan hämärästi jotakin Jessestä ja "kahdestatoista hyväperseisestä kalastajasta", joita myös opetuslapsiksi kutsuttiin. XD Mutta en ehkä laskisi tuota ficiksi. XDDDDD

Eli siis ei, en varsinaista ficciä ole koskaan yhdessä kenenkään kanssa kirjoittanut. Lauran ja mun hölinöiden perusteella olen kylläkin kirjoittanut ihanan "Gay Ranch"-crack!ficcini, mutta sen syvällisempää yhteistyötä ei ole varsinaisella fan fic-rintamalla tapahtunut.
Ei siten etteikö voisi olla hauskaa - ja myös tuhoisaa - kirjoittaa ficci yhdessä jonkun muun kanssa. Mutta mut tuntien se fic menisi väkisinkin huumorilinjalle vaikka ei olisi edes tarkoitus. Ihailen tosissaan niitä tyyppejä, jotka yhteistyössä jonkun toisen kanssa kirjoittaa monen kymmenentuhannen sanan fan ficcejä, joissa on ihan oikea juoni ja vakavasti otettavat henkilöt.

Arttia ei ole kukaan mun kirjoituksiin liittyen loihtinut. Mutta toisaalta enpä ole niin paljon mitään ikinä valmiiksi asti ja julkaistuksi saanutkaan, että se olisi ylipäätään mahdollista... Mutta jos niin joskus kävisi niin hitto, se olisi aika imartelevaa kyllä.

27. Where is your favorite place to write, and do you write by hand or on the computer?

Jos en kirjoita koulussa tunneilla, sitten kirjoitan yleensä kotona sängyssä loikoillen. Muuten en oikein osaa kirjoittaa, jos kirjoitan istualtani kotona pöydän ääressä, pyörin tuolillani koko ajan ja katselen levottomana ympärilleni (ADHD?!) eikä mistään tule mitään. Koulussa näin ei tapahdu koska ainut muu mihin siellä voisi kirjoittamisen sijaan keskittyä on opettajan jaarittelu ja sekös innostaa, mutta kotona... ei. Eli siis kirjoitan aina vihkoon sängyssä maaten, siellä on mukavaa ja lämmintä ja ei tee mieli lähteä vaeltelemaan koko ajan. XD



Tietokoneella joskus harvoin yritän jotain ficintynkää väsätä, mutta olen todennut, että se ei toimi, ellen sitten ole kirjoittamassa jotain tosi lyhyttä parin sivun oneshottia jonka saa valmiiksi nopeasti. Liikaa kaikkia muita ärsykkeitä (kuten internet) siinä käden ulottuvilla. Ei vaan toimi mulla sekään.

Ostin tällasen tänään. :)

Mun piti hankkia itelleni karvalakki jo viime talvena, mutta ennen kuin kerkesin, ne kaikki hienot millasista oisin pitänyt ja mitä vaan yks ainut liike myi, oli jo loppu.

Mutta tänä vuonnapa kerkesin!
Tota on ihana käyttää sitten kun on sellaset -30 astetta pakkasta ja länsirannikon kylmät tuulet puhaltaa. Eipä jäädy ainakaan korvat. 8D

Teen kuvanmuokkauksia hulluuksissani.

Tosin vain photobucketin toiminnoilla, koskapa mulla ei oo nyt tällä hetkellä koneella mitään kuvanmuoksintaohjelmaa, joten en saa mitään kauhean hienoa aikaiseksi...

Muokkaukset ehkä joskus tulevat esille Galleriaan, nyt ei vielä. :P

Mutta hei, tietääkö kukaan suositella mulle jotain hyvää ilmaista netistä ladattavaa kuvanmuokkausohjelmaa?
Gimppiä olen käyttänyt ennen, mutta onko jotain muuta hyvää suositella?

Mielellään suht helppokäyttöistä kuitenkin. Mun attention span kun on sieltä surkeimmasta päästä, en jaksas tunteja kuluttaa siihen että keksin mistä mikäkin toiminto löytyy ja miten se sitten toimii.

25. Music – Do you listen to music while you write? Do you make playlists to get into a certain "mood" to write your fic? Do you need noise in general? Or do you need it completely quiet?

Mä en kauheasti kuuntele musiikkia samalla kun kirjoitan, koska useimmiten kun mä kirjoitan, tarvitsen ihan täydellisen rauhan siihen. Nuorempana kirjoitin kyllä paljonkin musiikin soidessa taustalla ja tuodessa tunnelmaa, mutta ehkä se on niin, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä vaikeampaa mun on keskittyä moneen asiaan samaan aikaan. -.-"

Tosin joskus kyllä koulussa tylsillä tunneilla ficcejä väsätessä se opettajan tasainen jaaritteleva ääni siellä taustalla on ollut hyvinkin "inspiroiva" juttu eikä ole mitenkään häirinnyt mua...

Niin ja vaikka en ehkä juuri kirjoittaessani kuuntelekaan musiikkia, niin musiikki kyllä vaikuttaa mun kirjotuksiini jonkun verran, sillä musiikki kyllä herättää mussa inspiraatiota. Joskus ihan puskista voi tulla esimerkiksi joku kappale, mistä tiedän heti että hei, tätä ideaa voisin käyttää siinä ja siinä ficissä ja sillä parituksella.

24. Betaing – How many betas do you like to use to make sure there aren't any major flaws in your fic? Do you have a Beta horror story or dream story?

Tunnustan nyt kaamean asian: en ole ikinä käyttänyt beta-readeriä. Olen kuullut niin paljon huonoja juttuja liittyen huonoihin betoihin, että en rohkenisi ottaa jotain ihan vierasta ihmistä betaamaan mun kirjoituksia ja vielä pahimmassa tapauksessa munaamaan kaiken omilla korjauksillaan/lisäyksillään.

Voisin tietysti ehkä käyttää jotain tuttua ihmistä betana, silloin uskaltaisin jopa luottaa vähän. Ja olen itse asiassa harkinnut puolitosissani pariin otteeseen mun amerikkalaista kirjekaveria siihen hommaan, koska se lukee itsekin fanficcejä eikä siis ehkä järkyttyisi ehdotuksesta ja mun kirjoituksista (ainakaan pahasti, luulisin), ja se on luonteeltaan lisäksi sen oloinen, että ei yrittäisi päällepäsmäröidä liikaa mun kirjoituksia, mitä ehkä pelkäänkin betan käytössä eniten.

Ikävä kyllä mulla vaan tuntuu olevan parempi englannin kielen oikeinkirjoitus mitä tulee tähän amerikankaveriin.... Eli siinä siitä ei olisi apua. Mutta kieliopissa se voisi kyllä auttaa, ja siinä mä apua mielestäni eniten kaipaisinkin.

Ehkä mä vielä joskus uskallan kysyä sitä mulle johonkin ficciin betaksi korjailemaan mun kielioppia, jonka tiedostan vaativan hiomista.

Mun celebrity crushit menee aina vaan sairaampaan suuntaan, sanonpa vaan.

Oon ennen naureskellut meen Ellulle kun se on jo tovin ajan intoillut Dustin Hoffmanista näyttelijänä. Siis ei siinä mitään, munkin mielestä se on hyvä näyttelijä, mutta silti jotenkin Ellun innostus siitä vaan on jokseenkin huvittanut mua.

Noh, katoin sitten tässä nyt illalla Yle Teemalta sellasen leffan kun "Keskiyön Cowboy" vm. -69. Jep, leffan nimi on homo, ja aika homoa oli se toimintakin paikoittain kyllä. En olisi meinaan uskonut että 60-luvulla kuvatussa leffassa olisi esim. suihinottokohtaus kahden miehen välillä, vaikkakin vaan niin että näytetään kun toinen äijä katoaa toisen äijän vartaloa pitkin alas....

Mutta siis joo. Dustin Hoffman näytteli leffassa sellasta narisevaäänistä ontuvaa italialaispummia, ja mitä meikä tekee? Olin heti että "Aaaw, raasu. <3" XDD

Ja paitsi tästä reaktiostani, järkytyin myös siitä, että oikeastaan tykkäsin muutenkin tosta leffasta. Vaikka sen loppu olikin surullinen ja mun teki mieli heittää koko hiton töllö sen jälkeen ikkunasta pihalle. Vaikka arvasinkin että se leffa tulee loppumaan just niin mutta silti. Miksi ahagshagdhdgsatfdgh???

Vihaan surullisia loppuja! :(

Mutta oikeesti nyt mä haluan tän leffan: