Koulu on tältä syksyltä ohi. Kummastuttaa miten pienellä stressaamisella selvisin. Harmittelen kuitenkin sitä miten kaikki ystävät ovat kaukana kodeissaan valmistelemassa joulua...Kaipaan heitä takaisin tänne lumiseen lakeuteen.
Loistavan musiikin pidättelemänä olen sisällä... Jos omistaisin Mp3-soittimen olisin ulkona kävelemässä ympäriinsä ja kuuntelisin Bo Kasperin Orkkaa, TÄYSIÄ!! :) Mahtava ilma ja kauniit maisemat lumisine peltoineen ja latoineen saa mut rauhoittumaan. En koe enää pakolliseksi sitä, että minulla olisi seuraa. Olen itseni paras ystävä. En aina ymmärrä itseäni, enkä aina ole samaa mieltä itseni kanssa, mutta olen silti suvaitsevainen ja ymmärtäväinen ystävä itselleni... :D
Ajattelisin maisemien ihailun ohessa miten mua on vahvistettu ja hiottu viimeisen vuoden aikana niin paljon. Vain yhdelle se on mahdollista toteuttaa. Hänenkin toimintansa on minun tahdostani ja pyynnöstäni kiinni.
Kiitos tänäänkin Hänelle. Rakastan Häntä ja Hänen rakkaudella lähimmäisiäni.
Ikävä Anskua, Tiinaa, ja koko Meidän Omaa Perhettä... Markusta ja iskää. Juusoa ja ylöjärven porukkaa... Ja tietty Mammaa sekä muita Kangasalan kasvatteja.
Rakkaudellista ja valoisaa joulun odotusta kaikille rakkaille ystävilleni.