IRC-Galleria

Ristiäiset meillä on 10.7 klo 15.00 yhden kaverin vanhempien mökillä tuossa n. 20km päässä. Mökki on aivan upea järvenrantamökki! <3

Sitte tuo nimibingo. Toimii samalla tavalla ku Mickestäki; jokanen saa arvata vaikka sata kertaa jos mieli tekee. Väärät arvaukset kirjoitan tänne, mut jos joku arvaa oikein, en sitä tänne kirjoita vaan kerron suoraan arvaajalle. :) Ei muuta ku veikkaamaan! ;)

N_ _ _ _ S_ _ _ _ S_ _ _ _ _ _ Saarinen.

Veikattuja:

Nenne Ninna Neela Nella Nadja Noora Netta Nenna Nonna Nanna Nelli Niina Nette Nelle Nitta Nilla Ninni Niinu Nanni Nanja Nessi Nenni Nennu Neija

Saimi Sofia Saana Sinna Siiri Senja Silja Stina Sanni Sinja

Serafia Susanna Susanne Sesilia Sanelma Samuela Sinella Semiina Susette Sarafia Sorella Sinelma Sinervä Sinervo

Edellisiltana, eli torstaina, käytiin normaalisti saunassa ja vaan oltiin. Istuttiin parin kaverin kanssa tuossa mein keittiön pöydän vieressä, kun n. 22.30 alkoi aika kovat supistukset. Sanoin,että menen maate, jos helpottais. Niin ei kuitenkaan käynyt. Ne vaan koveni ja koveni ja tuli tasaisesti 4-6min välein. Soitin Poriin n. tunti niiden alettua, ja heti sen jälkeen mies soitti isälleen,et tulee tänne ja me lähdettiin. Poriin saavuttiin n. 00.30.

Siellä mut laitettiin ensin käyrälle, supistuksia tuli edelleen tasaisesti n. 5min välein. Ne alkoivat myös tuntua jo vasemmalla puolella alaselässä. Sisätutkimuksessa kohdunsuu takana, kanavaa 2cm ja auki 1cm. Kätilö oli varma, että sinä päivänä syntyy. Pääsinkin siitä sitten kylpyyn lillumaan, jossa ensin kivut tuntuivat helpottavan huomattavasti. Reilu puolen tunnin päästä halusin kuitenkin pois, olo ei ollut enää hyvä. Tässä vaiheessa kello taisi olla n. 3.00. Sitten meidät vietiin Porin ainoaan saliin, jossa on parisänky, että saatais koittaa nukkua hetki. Supistukset alkoivat olla jo niin ilkeitä, että minulle laitettiin jotain lääkettä piikillä pakaraan. Siitä tuli aika kummallinen olo; kuin huumeissa olisi ollut :D Sain hiukan torkuttua, mutta joka supistukseen heräsin, aina n. 5.30 asti. Sen jälkeen heräsin n. 6.30; ei supistanut enää yhtään! :Itku siinä meinasi tulla, kun tajusin,e ttä synnytys on pysähtynyt kokonaan. Kätilö tuli kuuden jälkeen kyselemään vointia, ja kerroin että ei supista,että tähän taisi tyssätä. Eipä se siihen mitään oikein osannu sanoa. Sanoi vaan., että klo 7 jälkeen saan aamupalaa, jonka jälkeen käyrälle, ja sitten 8-9 aikaan lääkäri tulee katsomaan joudunko kotiin vai mitä tehdään. Tämä kätilö siis oli melko varma että kotiin mennään. Itse vaivuin ihan maahan, ja itkin vaan.. :/

Käyrälle päästyä tuli muutama pieni supistus, ei mitään kummempia. Lääkärille minut tultiin pyytämään 8-9 aikaan. Ultralla katsoen vauvalla kaikki hyvin, painoa n. 3400g. Lääkäri sanoi,e ttä mitä jos menisit kotiin ja tulisit maanantaina takaisin. Aloin heti itkeä ja sanoin, että mielelläni kotiin en enää menisi. Lääkäri kysyi että miksi. Kerroin, että en jaksa enää yhtään näitä turhia supistuksia ja jatkuvasti varpaillaan oloa. Kysyi sitten vaan,e ttä onko kauan kestänyt ja sanoin, että monta viikkoa. Lääkäri koitti kohdunsuun tilanteen, oli takana, kanavaa 1,5cm jälkellä ja 2cm auki. Vauva ei kiinnittynyt. Sitten lääkäri sanoi, että no, voidaan me tipalla koittaa, että hän ei lupaa että lähtee käyntiin, mut jos haluan, niin kokeilla voidaan.

Päästiin takaisin saliin. Hoitaja tuli ehti laittamaan tipan, ja siitä ne supistukset taas alkoi. Kuusi tuntia tipassa oltiin, koko ajan tuli voimakkaita supistuksia 2-5min välein. Selkä oli aivan rikki supistuksista, ja kaikki muutkin paikat. Kun sisätutkimuksia tehtiin, ja huomattiin että mitään ei tapahdu, sanottiin,että valitettavasti synnytys ei vaan käynnisty. Kalvoja ei voitu puhkaista, koska vauva ei ollut laskeutunut. Alapäähän laitettavilla tableteilla oli turha koittaa, koska tippakaan ei tehonnut, siitäkin tod.näk. vain turhia supistuksia, joita en edes halunnut. Sanottiin,että saat jäädä yöksi osastolle seurantaan tai lähteä kotiin. Halusin kotiin, helvettiäkö mä sinne turhaan makaamaan enää haluan..

Se mun maanantaille saamani käynnistysaika oli ehditty yöllä jo perumaan, ja oli aamulla mennyt. Joten uuden ajan sain tiistaille. Silloin sitten takaisin. Sanottiin kyllä et aiemminkin saa mennä jos tarvis on ;) Lähdettiin sairaalasta eilen 16.00. Sen jälkeen ei ole pahemmin supistanut, mikä on ihan hyvä, et olen saanut levättyä. Aika maassa täällä on tunnelmat edelleen, mut eteenpäin se on mentävä.

joko joko joko joko-viestiä!!! Kyllä varmasti kaikki kuulee sitten, kun vauva on syntyny!! Muutenki alkaa olee jo tuskaisa olo, kun ei tunnu tulevan ja silti joka ilta on tosi kipeitä suppareita, joten jos nyt antaisitte mun vaan olla kiitos nää loppu ajat noilta kyselyilta edes rauhassa?! Mulle saa kyllä kirjoitella, mut älkää tota joko joko juttua jaksako enää!!

Tänään aamulla n. 6.30 herätin pojan, laitoin hälle vaatteet ja lähdettii ajamaan kohti Poria. Porissa ensin hoitaja ja lääkäri kerto leikkauksesta ja muusta oleellisesta, ja anto Mickelle ekan särkylääkkeen. Sitte jouduttii odottamaan, oli yks potilas ennen meitä. 9.30 Micke tultiin hakemaan leikkaukseen. Me mentiin Miikan kanssa käymää sillä välin kanttiinissa. Käskettii puolen tunnin päästä tulla takas. Tultii 10.00, ja jouduttii viel hetki odottaa. 10.15 alkoi kuulua aina välillä tuttua huutoa, ja n. 10.30 tultiin sanomaan, et toinen pääsee heräämöön. Mä menin. Poika oli vielä melko sikeässä unessa. Välillä huudahteli, mut silmiään ei vielä avannu. Ilmeisesti kuuli, että äiti tuli, kun sanoi silmät kiinni vaimeasti äiti, ja hänet nostettii mun syliin. Siinä poika jatkoi vielä sekavia uniaan. Jonkun ajan päästä kysyin,e ttä voisiko isä tulla myös samaan aikaan siihen, ja he antoivat luvan. Lääkärikin lävi siinä kertomassa, että poistettu kitarisa oli kohtalaisen kookas, että varmasti hengitykseen vaikutti. Nyt Micke jo välillä availi silmiään, tosin silmät vain möllöttivät mihin sattui tosi ilkeän näköisenä. Joskus ehkä likempänä yhtä alkoi Micke olla vasta vähän enemmän tajuissaan. Joi pari trip-mehuakin, ruoka ei vielä maistunut. Ehdoksi saatiin,e ttä kahden jälkeen päästään pois, jos saadaan Micke syömään. Micke suostui syömään kolme lusikallista jogurttia ja melkein kokonaisen jacky-vanukkaan seuraavan tunnin aikana. joten 14.15 päästiin lähtemään kohti kotia. Micke oli sairaalasta lähtien ihan poikki, ja nukahtikin kotimatkalla melkein heti autoon, ja nukkuu vieläkin. :) Pian varmaan pakko poika herättää, et saa illallakin vielä edes hiukan unta, ja et sais juotua jotain. Äiti on kyllä pojastaan niin ylpeä; reipas poika oli, vaikka varmasti oli ihan kamala päivä! <3

Tänään taitaa tulla ensimmäinen huti.. :/

Veikata saa syntymäpäivää ja kokoa :) Tyttö siis tulossa

LA 2.5.

Aiemmat synnytykset:
Petsku RV 39+4, 3360g, 49cm
Micke käynnistettiin Rv 41+2, 3900g, 51cm

*HUTI* 26.4. Miika:3350g 47 cm (Aika lyhyttä tyttöä meinas, äitiin tulee:D)
*HUTI*28.4. catya_: 3440g 49cm
*HUTI*29.4 Väinö: 3640g 48cm
*HUTI*30.4 IceFairy: 3310g 48cm
*HUTI*30.4. qmårii: 3410g 49cm
1.5. Minä: 3280g 48cm
1.5 elinamelina: 3500g 49cm
2.5. MeRiTa: 3570g 48cm
2.5 Veivarimusku: 3720g 49cm
2.5 a-di: 3900g 51cm
3.5 Kaakkihoomu:3670g 50cm
4.5. hehei:3470g 49cm
5.5. ---janna---:3850g 50cm
5.5. jennius: 3550g 49cm
7.5. Nanna^: 3530g 50cm
8.5. ^marjoh^: 3250g 48cm
9.5. maaru_:3900g 50cm
9.5 _MauMau_:3565g 51cm
12.5 _mam_: 3300g 50cm

Toinen terveyskeskusreissu tänään takana. Micke heräsi päikkäreiltä, ja hengitys pihisi melkosen ilkeesti. Mentii tarkastuttaa, ja ilman paitaa huomas, et hengittäminen oli työlästä.Maskin kautta annettii jonkin aikaa astmalääkettä. Sitte sai vielä bebaan kortisoonipiikin, jonka jälkee mein käskettii istuu oottamaa et vaikuttaa.

Vajaan tunnin päästä päästii taas lääkärille. Micken hengitys oli jo paljon parempi. Tuomiks tuli,että kurkunpään tulehdus, ja astmalääkettä hengitysvaikeuksiin. Et eipä se sitte siihe yhteen korvatulehdukseen jääny :(

Homman nimi on seuraava. Saat kaveriltasi kirjeen ja tarra-arkin. Kirjeessä on kaksi nimeä; joku nro 1, ja kaverisi nro. 2. Lähetät kuudelle kaverillesi sekä nro: 1:lle arkillisen tarroja. Kavereillesi laitat mukaan saman kirjeen, jossa vaan kaverisi nimi on nro 1 ja sinun nro 2. Muutaman viikon päästä sinun nimesi on paikalla 1 ja saat itse tarroja:)

Eli siis, Micke sai tollasen, ja tarttisin pari osoitetta sellasilt jotka näkis sen verran vaivaa et jatkas ketjua... Vaiva ei ole paha, ekä tarrat varmasti vie konkurssiin, mut lapset tykkää kun sitten muutaman viikon päästä saavat niitä itse! :)

takana.

Ensin meidät pyydettii tutkimushuoneeseen, jossa oli kolme kandityttöä. Ne vaan kyseli kaikkia tietoja, kuten et miten Micke nukkuu, kaik oireet, sairastelut, allergiat ym. Sitte ne katto suuhu (Micke husi koko huoneessa oloajan suoraa huutoa, joten näki ainaki hyvin) ja lopuks koitti kattoa korvia, mut siitä ei tullu mitää, ku Micke riehu ja huus niin kovin. Koko hommas meni joku 10min. Sitte ne käski mein men odottaa, et puolen tunnin päästä päästään lääkärille. Mentii sit kanttiiniin kahville tässä välissä.

Lääkärille päästii tasan puolen tunnin päästä. Siellä oliki sitte 10 kandityttöä, yks hoitaja ja mieslääkäri. Ja taas Micke huusi suoraa huutoa koko ajan, eikä rauhottunu vaikka mitä tehtiin. Lääkäri taas kyseli samat asiat mitä ne kandit sillon jo. Sitte mun käskettii pitää Mickeä tiukasti sylissä, ja hoitaja tuli viel pitää pojasta kans kiinni, et lääkäri katto väkisin kurkkuun. Ja sen jälkee poika laitettii sänkyyn selällee, et olis kattonu korvat. Siit ei tullu mitää, ku Micke laitto niin kovin vastaan. Pojalle piti laittaa kapalo ympärille, isi piti kiinni jaloista, hoitaja keskivartalost ja yks kandi päästä, et lääkäri sai korvat tutkittua. Mulla tuli itsellä ihan mieletön itku tossa vaiheessa, kun toista joudutaa pitää väkisin ja toinen vaan huutaa ihan hysteerisenä. Se ei sattunu, mut Micke ei näemmä enää tykkää lääkäreistä yhtään.. :/

Sen jälkee lääkäri sano vaan, et korvissa ei ole mitään poikkeavaa, joten hän nyt suosittelis kitarisaleikkausta oireiden perusteella. Nielurisoja ei poisteta alle 2-vuotiaalta, joten otetaa pelkät kitarisat pois. Eikä nielurisat kuulemma ollut mitkään hirveen suuret, keskikokoiset suurinpiirtein.

Yks kandi kysy vielä, koska mulla LA, ettei leikkausaika mee päällekäin sitte synnytyksen kanssa, vaikka eihän senkään ajasta voi olla varma. Mut aika pitäs nyt sitte tulla n. kuukauden päähän. Aamulla mennään tyhjin vatsoin, sitte nukutetaa ja leikataa, nukutuksessa ollaan 40-60min. Sitte n. 4-6h pitää olla seurannassa, jonka jälkee pääsee jo kotiin. Ja saatii jo kotihoito-ohjeetki mukaan, et saadaa tutustua niihin.

On tosi hienoa, et Micke pääsee ny tuonne leikkaukseen, jos siitä olis apua katkonaisille ja huonoille yöunille, mut kyllä silti toisen kautta pelottaa ihan mielettömästi tuo nukutus.. No, ei voi ku toivoa et kaik menee hyvin :)

Suurin osa kokoa 74-80cm, muutama pienempikin joukossa on. Jos kiinnostaa, pyydä nähdä kuvat! Edullisesti lähtee!! :) Kuvia lisäilen ainakin tänään ja huomenna, ja sitä mukaa kun vaatteita vastaan tulee.. :)

Meillä on sekarotuinen narttukoira, 3v 4kk. Aina syönyt kaiken mitä eteen annetaan hirveällä vauhdilla. Paitsi nyt 4 pvän ajan, ei syö oikein mitään. Virkeä, mutta vaikuttaa alakuloiselta ja pitää outoa "ulinaa" koko ajan, ja musta pesee alapäätään hirveen usein.. Ja eniten huolettaa just tuo syöminen, Lilli kun ei koskaan ole sanonu ei ruoalle! Kuumetta ei ole, lämpö oli 38.1. Eli se normaali. Muuten on leikkisä ja normaali oma itsensä. Huomenna ajattelin soittaa eläinlääkäriin ja kysyä, itseä mietityttää, et oisko kohtutulehdus..? Juoksu oli tossa jouluna viimeks, et aikakin täsmäis, netist jostai luin, et yleensä parin kuun päästä juoksusta alkaa oireet, jos kohtutulehdusta on.. Onko kellää ikän ollu samanlaisia oireita?