IRC-Galleria

Tasan 7 kk sitten menetin hänet, jota rakastin sydämeni pohjasta vaikka siltä ei aina tuntunutkaan, niin silti useimmiten kyllä =0 Toivon, että olisin sen kertonut hänelle myös tuona viimeisenä yhteisenä aamunakin. Esa kyllä aina kertoi omista tunteistaan, itse aina kiusallani pihtailin. Toivon, että hän kuitenkin tiesi olevansa minulle tosi tärkeä. Olisin voinut useammin kertoa sen hänelle. Olen hukkunut ikävän suureen valtamereen, välillä ahdistaa ihan älyttömästi ja tuntuu, että sydän pakahtuu. Joskus tunsin yhtä voimakkaasti, kun katsoin Esaa ja ajattelin, että voi luoja mie rakastan tuota miestä <3 En vaan voi olla miettimättä mitä me kaikki menetimmekään =(