Oon äitillä ja söin suklaata. En halunnu laittaa sitä tohon tietsikkapöydälle ku se oli ihan sulanutta ja aattelin ettei pöytä mee likaseks ni päätin laittaa ne mun velin koulupapereiden ja tehtävien päälle. Nyt ne on ihan sutus. hihi
Olin siskon kans tuopil. Se pääs vasta niin myöhään, että yhtäkkii tajusin et oon yksinään selvinpäin stadis (sisko lähti kotia)ja ettei mee mitää dösiä mihinkää muualle kun martinlaaksoon (viime vuonna mikää dösä ei suostunu ajaa sinne päin) ja martsarihan on tunnetusti persmesta. Joten sain itekseen itkupotkuraivarit ja samal joku mies tuli puhuu mulle. Se oli kiva ja lähin sen kaa tunnin kävelylle ja siit tuopille ja johoki heiluu ja äsken pääsin kotia. Huoooh. En muista siit jäbäst mitää muuta enää ku et sil oli musta septumi. Eikä vaihettu numeroita eli en enää nää sitä ikinä yhyyy. Kuolema. Mullon tylsää ei vittu väsytä! Aamul seittemält pesen mummmonkaa ikkunoita mit vit ihan kohta! Moro öirä.
Ja niin sä oot tyyni ja raukee
katot ikkunasta onnellisena hymyillen
vielä silmäsi aukee
vielä huomaat kuinka olet ruma ja liejuinen
etkä tiedä mitään, sä et tiedä mitään, sä et tiedä mitään
Sain työpaikan jonka halusin! Parasta on, etten ees hakenu sinne, ne vaan voitti jospa tulisin töihin. Ja meen sinne jo kesäks, ne ilmotti mun kesätyöpaikkaan etten tuukkaan :D Sitäkää itte tarvinnu tehä. On se helppoo olla hoitsu.
.. Ja sain Otolta valmistujaislahjaks lehdest repityn palasen (about pikkurillinpään kokosen) mis luki pienel: "hoitajaksi". Ei mitää muuta kun HOITAJAKSI!
Oon jutellut nykyään paljon Jannen kanssa. Tai siis oikeestaan mä oon puhunu sille ja se on esittäny kuuntelevansa. Se on sen velvollisuus, koska se on mun kämppis. Jokatapukses se on päätyny diagnoosiin: oon TUNNEVAMMANEN.