IRC-Galleria

Mä tahdoin vielä kerran tulla hulluksi

Puistokielari
ja sitten itkuraivari

Mä en suostu näkemään sua
Sä et suostu kuulemaan mua

Pääsin kuin pääsinkin sinne... Ja sen mukanen on olokin.

Tasottelin eilen viel sen verran, et kun olin kotona suihkussa, en yhtäkkiä muistanut et kauan olin ollut siellä ja olinko jo pessyt hiukset vai en. Ei ollut minkäännäköstä muistikuvaa :D

Käytiin eilen yöllä vantaal aavetalossa. Uskalsin jopa mennä yläkertaan, koska Toffe käveli mua edellä ja sil oli kättä pidempää mukana. Mut oli vitun kuumottava mesta, oli niin pimeetä ettei nähny mitää muuta ku ihan vähän kännykän valos. En uskaltanu ku käydä yhes huonees ylkerras kunnes juoksin alas.

Näin niin kivaa unta. Se oli niin hyväntuulinen uni, vaik liittykin ihmisiin ketä ikävöin ja plajon. Meinaan mun neekeripoikaystävään ja Anetteen. Mut ei ollut sellanen surullinen ikävä-uni, et oisin pillittäny tai mitään, vaan sellanen et vaan hymyilytti aamulla.

Taitaa nyt sit jäähä Puntala väliin. Odotin vain vuoden.

Elämäni lohduttava tekijä (puhelinyhteydet ulkomaille) katkes. Faija hokas puhelinlaskut.

Taidan keskittyä uraani. Kuulostaa jo nyt tylsältä.

Siiis voi jumalauta mikä ikävä. Ihan hullua.
Kerran oli joku kamala angsti pääl, hain kassillisen dokui ja menin himaa angstaa ja pillittelee, kelasin et istun siinä niin kauan kunnes joku soittaa. Join ekaa siiderii, kun Anette soitti: "Koita jo ymmärtää, ei sul oo muita kavereit kun minä, hilaa persees tänne ni LÄHETÄÄÄ!"

<3

Haluat pois,
Et silti tiedä missä hyvä ois,
Ja peität kaiken
Mitä mä teen,
Jos näkisin ees yhden kyyneleen,
Niin kuivaisin sen

Sä kerroit että päivänvalo pelottaa,
Ja silti valvot yösi,
Etkä unta saa,
En osaa auttaa

Kai ehjin siivin,
Me vielä joskus liidetään,
Alhaalla jossain,
Nukkuu kaikki muut
Kukaan ei löydä
Pimeyteen meidät merkitään,
Saa salaisuuden
Sysimetsän puut

Sisällä on,
Sinussa vesi raskas,
Rannaton,
Se tahdotonta
Liikuttelee,
Kun vuorovesi nousee tai laskee,
Vie onnetonta,
Kun en saa sua kiinni aina pelkään vaan,
Sun satuttavan itseäsi uudestaan,
Enkä voi auttaa

- Äiti, oon menos ens vkl Puntala-rockiin, voitko lainaa rahaa?
- Mut mähän lainasin jo kerran sulle rahat sinne?
- Mut ku ne hävis


ääääh ei tuu rahaa voiks joku lainaa vähe :D

Mitä tein siel

en oikeestaan muista, katoin pmmp ja sit en tehny mitää muuta? vai joinko liiaksi. Paitsi tappelin Ilpon kans sen verran et nuotiopaikka tyhjeni <3 joka oli aiemmin niin täys ettei sinne mahtunu jengii ees.

12.9 lähtee lento

siitä se elämä lähtee

ei tuu ikävä<3

siis oon kyl ihan uskomattoman nolo aina kännis

jylppy sano et oon holtittomin ihminen ketä se on ikinä tuntenu.

Ruvettiin Mörön (Aneten veikan) kans miettii tos hautajaisten jälkeen et jos oltais uskovaisii ja jos Anette joutuis helvettiin ni se ois totta, et jos helvetissä ei ois tilaa, ni saatana joutuis seisomaan.

Enkä kyllä epäilis hetkeäkään!

Hirveetä, kun tulee sellasia turhia/tyhmiä asioita (just jotain et moi tippu peruna lattialle) mieleen, joista oon yleensä soittanu ja kertonu Anetelle. Niin nykyään ku sellasii tapahtuu ni tulee sellanen sekunnin murto-osan pitunen: "Soitanpa nyt Anetelle ja avaudun tästä"-hetki, sit onki vaan ihan et häh.

Huomenna hautajaiset.

Rakastan sua Anette!