Eilen kuuntelin koko päivän Ristoa ja nauroin niille lyriikoille ihan sikana. Vasta yöllä tajusin ettei ne oo vaan tyhmää läppää, niissä on asiaakin. huh. sit alko melkein itkettää. taas.
Tänään ostin kasan levyjä (kuten satu arvasikin, kotkasta, ei haminasta) sekä uuden Rumban ja paistattelin päivää vaihtoehtoisessa musiikkitodellisuudessa enkä tehnyt mitään tarpeellista, kuten ennakkotehtäviä, jotka pitää pistää postiin huomenna. Tulee vissiin vähän kiire.
Sain kuitenkin vihdoin sovittua, että aloitan työt ensi viikon keskiviikkona. Tiistaina on The Ark, joten toivoa sopii että pääsen ehjänä kotiin. Odotan innoissani ekaa tiliä, pakko ostaa festariliput.
Ainiin ja lakki varmistui.
Äiti aloitti heti hurjan hössötyksen, ketä pitää kutsua ja mitä pitää tarjota, eikä mua jaksa kiinnostaa vielä. Mielenkiinto kyllä heräs vähäsen, kun äiti ehdotti että mun yo-mekko teetettäisiin ompelijalla. se sopii hell yeah. Mut sit sen seuraava ehdotus "janni mä ostan sulle pölynimurin yo-lahjaks" palautti mut takaisin maanpinnalle: mun ylppäreistä tulee saleen ällöttävät keskiverto white trash kemut, joissa äiti itkee ja mä sotken lakin oksennukseen.
ehdotti äiti ajokorttiakin, mut emmä nyt sellasia jaksa.
ite ehdotin uuden kämpän takuuvuokraa mut eiks seki oo vähän tylsä?