"Mari onpas sulla iso maha, joko synnäri kutsuu?"
Kutsuiski perhana. Tän mahan kanssa yhteiselo ei ole sitä mitä suurinosa ihmisistä sanoo: "Ihania potkuja, voi mä niin kaipaan omaa mahaani jo.. Voi voi.." Perhana ku sängystä ei meinaa päästä ylös, selkä ei kestä kohta enää milliäkään tätä kipua, heti ku aamul heräät ni on niin kiire vessaan et moro, et jaksa lenkkeillä pitkiä matkoja, et pysty makaa mahallas, etkä selälläs. Selällään ku on ni tuntuu et keuhkojen tilavuudesta häviää puolet.
Hengästyt pienistä asioista, päätä särkee ja väsyttää koko ajan.
"Mari, mennään koskenniskaan? [oli tosiaan arkipäivä]"
Ööh, en tosiaankaan lähde. Alku raskauden aikana sitä olis jaksanu käydä laulamas karaokea tai muutenki käydä baareis tanssimas tms. mut eipä kavereita näkyny eikä kuulunu silloin. Ihan turha ihmetellä nyt: "Kyllä me viel viime vuonna kuule oltii viikollaki niskas ja niin kännis ja aamul oli koulua jne." Joo oh, kyllä ihminen sitten ymmärtää ku ite tulee raskaaksi ja päättää pitää muksun, että mitä tää vappupallona olo on. Ei tunnu 10 tunnin yöunet riittävän mihinkään ja ei vois vähempää kiinnostaa kattella ku ihmiset örmyää kännissä.
Pari kertaa tullu raskaana ollessa osallistuttua illanistujaisiin [selvinpäin, luonnollisesti] ja kattonu sivusta sitä touhua. Kyllä ihmiset on niin ääliöitä kännis et moro. Ihmiset ei tajua mitä niille sanoo [huutavat vaan päälle], eivät osaa käyttäytyä normaalisti -> käytöstavat unohtuu täysin, oksennellaan ja juodaan kohtuuttomasti ja sit ei päästä päivään - pariin mihinkään sängystä ja morkkis siitä mitä on tullu taas tehtyä kännis...
En ihmettele yhtään et Pauli sano mulle toissa syksynä: "Tiedätkös Mari, sä oot ihan vitun rasittava kännis", en epäile yhtään. Kännissä ihminen muuttuu ihan ihme olennoksi... Ja nyt ku tullu oltuu jo pidemmän aikaa selvänä ni ei edes kaipaa viinaa ja sen lisäksi seuraavia asioita:
*rahanmenoa [no jos juo vkl:na sen 2 kertaa ni kyl siinä palaa se 20-80€]
*porttikieltoja [niin, kun unohtu ne käytöstavat]
*ovenavausmaksuja [ku hävittää tavaransa]
*krapuloita
jne.
Et kyllä kaikella vaan on tarkoitus ja helvetin hyvä että tässä kävi näin. En usko että Forssa kuuluu pitkällä tähtäimellä enää elämääni, mutta katsotaan nyt miten asiat lähtee liikkeelle. Kovasti pk-seutu tuntuis kutsuvan pitkästä aikaa... Ai ai. Ei sillä, että Forssas olis mitään vikaa. Hieno mesta tää on. Ei oo liian pieni, eikä liian suuri. Mut jotenki tykkään siitä meiningistä, että et nää ikinä naapureita ja että kukaan ei tunne, eikä tiedä susta mitään. Kumminkin sen verran pieni mesta tää Vorsakin, että ei täälä kovinkaan moni tunne, mut luulevat tuntevansa ja tietävänsä kuka tai millainen ihminen mä olen. *Olkien kohautus* Sama sen väliä, eipä noi ihmisten ajatukset oo ennenkää hetkauttanu. Kuvitelkoot mitä lystää, mut isommis kaupungeissa ketään ei yksinkertaisesti edes kiinnosta kuka mä olen. Heh. Nähty ja koettu.
Niin... Se olis si sunnuntai taas. Nää viikot menee kauhealla vauhdilla. Päättötyö alkoi tällä viikolla konkreettisesti muodostua. DVD&VHS-soitin taso liimattiin kokoon perjantaina. Seuraavaks oli vuorossa sitten vitriinin liitoksien teko ja kokoaminen. Jännittää. Soon se kaikist haastavin osuus. Joka yö sitä tuntuu miettivän unissaankin, että kuinkakohan sitä toteuttais tietyt yksityiskohdat... =/
Mut eniten sitä on hymyilyttäny se, että on pysynyt aikataulussa ja että kaikki näyttää väkisinkin menevän niin kuin on suunnitellut. ^^ Harmittaa vaan se kun puutunteja on niin pirun vähän. Huomennakin koulua 12-16.. Mikä ihmeen koulupäivä on hikiset neljä tuntia.. =S Siinä mieles hyvä juttu, että nyt ehdin aamulla hammaslääkäriin ku ei oo koulua... Jännittää sekin.. O_o Muista edes millon viimeks tullu käytyy, joskus lukiossa. Varmaan satamiljoona reikää, puhumattakaan noista viisaudenhampaista DAMAGE! En kestä.
Mut juu.. Ei kai tässä muuta.
*Kuvaksi laittaa puristuksessa olevan DVD&VHS-soitin tason*
~YoOdi~