Ikävä vieläkin, mut onneks ihmismieli on tälläinen. Sitä alkaa unohtaa asioita.
Sit kun ei muista enää kunnolla kuinka oli vihainen tai iloinen joissakin hetkissä,
sitä turtuu.. Kaikki asiat vaan menee semmoseks mössöks päässä ja jatkaa
eteenpäin. Näin sen kuuluu mennä.
*Lähettää halin ja suukon pojalle, sinne missä se nyt ikinä sitten onkin*
En mä ikinä kokonaan unohda, sulla on aina paikka mun sydämessä.
~YoOdi~