IRC-Galleria

Huomen alkais ns. hiihtoloma, joka mulle taas tarkoittaa töitä. Hankku on päivisin Sepon [faijapuolen] kans himassa. Saas nähdä miten tulevat keskenään toimeen. Tai eivät ole kyllä oikeastaan keskenään, sillä onhan tääl Tellu [porukoiden Australianterrieri] ja kaikki 5 lintuani. Ikävä homma on se, että Tellu ei pidä Hankusta sitten yhtään -> käyny jo pari kertaa sen päälle ku jätkä on halunnut leikkiä Tellun kanssa. =S Mut uskon kyllä vakaasti, että tää tästä suttaantuu. Kunhan toisiinsa tottuvat.

Toi työviikko vaan mietityttää. *Haukotus* Ku viime vuonna jäi tosiaan työt kyseisessä paikassa kesken, kun meni hermot siel. Raskasta työtä kun niin ei aina tunnu siltä et olisi tarpeeksi aikaa hengittää ja olla. En ollu ennen ottanu lopareita - viime kesänä rikoin siis työsopparin... Ihme juttu, että suostuivat mut täksi kesäksi ottaa - mut kyl siitä sanottiin, et kai olen nyt miettinyt tosissani että onkohan tää mun paikka...
*Olkien kohautus* Kyllä mä siellä olen nyt koko kesän, koska olen luvannut. Joskus pitää vaan osaa työntää omat mieltymykset ja tunteensa sivuun, vaikka soolis kuinka vaikeaa. Vuokra pitää meinaan maksaa ja syödä pitää.
Nyt moni vois kysyä: Mut miksi just sinne meet, jos se ahdistaa? No oon ollu siel ensinnäkin töissä jotain 4-5 kesää niin palkka on parempi ku jos nyt menisin muualle. Ja onhan siel tuttuja. Mutsi ja sit hyvä ystäväni Saija. Ni on aina joku kenen kanssa tauoilla turista.

*Haukotus* Lievää haikeutta ilmassa.. Tänään oli kyl mahtava päivä. Imin itseeni auringosta energiaa niin paljon kuin mahdollista. Hieno päivä oli. Ja viikonloppu oli onnistunut kaikinpuolin. Oli ihanaa nähdä kavereita. Ei siitä pääse mihinkään. =)
Mut kuten oon aina sanonut: Jos ihminen haluaa - se pystyy mihin vain.
Liukuhihna ei vain ole niitä mun ihanne duunejani, mut joo. Helppoa soon ja siin menee aika nopeasti. Eikä ole huono palkka. ;)

Et tällästä... *Huoh*
Loppupeleissä minäkin olen vain yksi sittisontiainen tässä tajuttomassa paskassa....