taivas jo pimentynyt on, tulleet pilvet päälle auringon, sinä pimeää kai pelkäsit, kovan kuoren
sisimpäsi päälle rakensit, ethän koskaan ketään sääliä vois. Muistatko vielä kun kuljettiin,
käsi kädessä kaupunkiin, niin paljon maailma särkeä voi…ja muistatko ajan kun vannottiin
ikuisuutta suudelmin, niin maailma totuuden esiin toiÂ…
miksi aina näin, maailma kääntyy väärinpäin, hetkessä se särkeä voi, tuulikellot jotka soi
enää sinfonia vain tuskasta, korvissani kuulla voin, miksi aina näin, miksi aina näin...käydä voi…
eteenpäin, sanoivat sodassakin miehet näin, eihän maailma kaatua voi yhden naisen vuoksi vain
nyt kahleet katkenneet ovat ranteistani kadonneet, vapauden tuulet saa jälleen puhaltaa, puhaltaa.
Kyllä sen mieskin tunnustaa, itku silmään kovan paikan tullen tulla saa, niin paljon muistoja menneistä, onnen hetkistä ja eron kyyneleistä, mutta kestämme sen niin kuin miehen kuuluukin
iski tulta ja tappuraa ja kahleeni katkeaa, vapaa maailma täältä tullaan taas.
eteenpäin, sanoivat sodassakin miehet näin, ei maailma kaatua voi yhden naisen vuoksi vain
nyt kahleet katkenneet on ranteistani kadonneet, vapauden tuulet saan jälleen puhaltamaan, puhaltamaan. iski tulta ja tappuraa, nyt kahleeni katkeaa, vapaa maailma täältä tullaan taas...