Seksuaalisuus sisältää biologisia, eettisiä, psykologisia ja kulttuurisia tekijöitä ja näiden keskinäisen suhteen perusteella muodostuu yksilön seksuaalinen kokonaisuus. Seksi on osa seksuaalisuutta, se alue, jolla tyydytämme ihmiselle luontaisia seksuaalisia tarpeita. Seksi on kokonaisuus, johon ihminen osallistuu fyysisesti ja psyykkisesti: tunteet, positiivinen jännitys, rakkaus, viestien välittäminen, koskettelu, läheisyys, luottamus, mielikuvat ja nautinto ovat oleellisia osia seksissä. Seksi, kuten seksuaalisuuskin ovat alueita, joilla yksilöllisyys korostuu. Puhutaan ihmisen ”pyhästä maasta”, jossa liikkuessa on hyvä ottaa kengät pois jaloista.
Seksi ei ole hyvän elämän perusedellytys, vaikka joskus siltä tuntuukin. Yhdyntäkeskeisyys ohjaa suoriutumaan, ei nauttimaan seksistä. Tilastot ja lööppien kuvat luovat turhia paineita. Tärkeämpää on laatu kuin määrä, tälläkin elämänalueella.
Yksineläjän seksuaalisuus voi olla elämän parasta aikaa seksuaalisuuden kannalta. Tyytyväisyys omaan naiseuteen tai miehisyyteen on kohdallaan, vaikka ei harrastaisikaan seksiä toisen henkilön kanssa. Saa olla ja tehdä mitä ja milloin haluaa, rakastella vaikkapa itsensä kanssa, katsoa esim. pornoa ja nauttia ilman syyllisyyttä.