IRC-Galleria

En tiedä mikä minuun taas tänään meni mutta vitutus ja masennus on noussut tolkuttomaan mittasuhteeseen...

Mitään muuta en tahtoisi kuin saada kuulla sen TODELLISEN syyn miksi parisuhteeni hajosi... Oliko edelliselläni suhde selkäni takana vaiko miksi kaikka kaatui niinkin nopeasti... Miksi minä olen se joka kykenen sanomaan suoraan ja valehtelematta asiat päin kasvoja? Miksi minulle ei voi olla rehellinen vaan on vaiettava tai valehdeltava suoraan päin näköä? Onko se naisten yleinen tapa ruhota miesten ainoatkin mahdollisuudet? Runnoa omatunto yli käen pesän?

En vain jaksa millään ymmärtää... Ja toisena kummastuttaa että vedotaan helpompaan suhteeseen, jne... -> Kaikki matalalento on vain hetkellistä mutta sekin ainokainen heikko hetki tarkoittaa heti eroa..

Kun minulla meni intissä heikosti niin heti oli neito löytänyt baarista uuden jolla auto, parempi työ, rikkaampi perhe, jne... Nyt kun minulla sitten koulu hieman kusi ja stressasin niin jopas neitokainen otti ja livisti... -> Lapsellista... Niin lapsellista... -> Itse kun en harrasta luovuttamista niin en voi ymmärtää miksi pitää luovuttaa heti??

Elämässä ei koskaan mikään mene hyvin muutenkaan... 10% elämästä menee kuten toivotaan ja loput menee sitten juurikin niin vituilleen kuin menee... -> Aikoinaan sain sellaisen käsityksen että parisuhteet ovat siitä erikoinen ilmiö että niissä kestetään YHDESSÄ elämän nurja puoli...

Mutta nykyään tuntuu siltä että kanssani seurustelleet neidot ovat olleet täysin prinsessa unelmissa ja olettaneet että tämä on unta ja huonosti voi mennä vain Salkkareissa... Paskan marjat! -> Aikuistuisivat!! Mutta kun ei... Ovat ja kitisevät vain kaikesta, jne... -> Liikaa rinsessoiksi kasvatettuja, jne...

Karun tosielämän näkeminen ei ole kovinkaan koettu asia... Ja kun sitten tulee niin tulee paskottua jännityksessä housuun, suljetaan silmät ja ruvetaan huutamaan... Mutta se on totuus! Jumalauta!

Harvoja poikkeuksia löytyy mutta nämä ovat ymmärrettävästi jo varattuja ja sitä kunnioitan.

Mutta oma kunnioitukseni näitä naisia kohtaan jotka eivät kykene keskustelemalla asiaoita ratkomaan vaan täytyy alkaa mököttämään ja todennälöisesti mättämään miestä henkisesti turpaan jahka mahdollisuus tämän heikolla hetkellä mahdollistaa...

Heh... Rankkaa tilistystä mutta sinänsä niistä muutamistakin tänne ajatuksiani lukemaan sattuneet ovat todenneet että kuinka paljon asiaa täällä on...

Mutta tämä on miehinen näkökulma kun samalla neitoset hyssyyttelevät että kuinka noloo on kun joku uskaltaa ilmaista ajatuksiaan... Siis säälittävää...

Muttakun rupeaa miettimään niin minusta ei ikinä uskottu että pääsisin edes peruskoulua lävitse, saatika amista... Tai että pääsisin ammattikorkeaan... Vaan oletettiin että minusta tulisi ammatti juoppo, jne... Mutta kuinkas kävikään...

Minä sentään saatana uskallan tehdä jotain mitä moni muu ei ikinä tekisi... Maine on vain hetkellinen kommervenkki... Ja se ei kummemmin ole minua huolettanut aikaisemminkaan...

En ole koskaan halunnut kulkea massan mukana... Ei ole ollut tarve... Ja ehkä tärkeimpänä omaan oman mielipiteen!!!

Nykyaikana kun suurin osa on ja kulkee osana massaa...

Vaikka olenkin poliittisesti epäkorrekti niin mielestäni siinä ei ole mitään pahaa. Päinvastoin! Sananvapaus on hieno asia... -> Jos ei olisi... Olisin ollut mullan alla jo saatanan kauan...

Päätän tämän aamuöisen kirjaukseni tähän...

Kiitos ajastanne...

Ps. Tulevaisuudessa Karpoksi Karpon paikalle... (aika näyttää)