...mä vain kuljen pilke silmäkulmassa...
Jne... On se perkele!
Hauskaa mitä täältä koneelta kaikkea löytyykään ja tuottaa muistoja... =/
Onnellisia, sitäkin onnellisempia, mutta vain muistoja... =/
Mitään siitä mitä oli ei enää ole pelkoakaan saada takaisin... =(
Niin sanotusti: VITUTTAA!!!
Kuinka paljon olenkaan menettänyt, mutta kuinka paljon olenkaan kokenut... Paljonko olisin voinut kokea lisää? Paljon... Mutta yksin katuani tallatessa...
Huvittavaa kun ajatteleen että kaikki tuttattäret kertoilee kuinka ovat yhteyksissä tai ystäviä Exiensä kanssa... Mutta mikä siinä sitten on että minulle osuvat ne nagatiiviset tyttöset jotka eivät voi edes katsoa silmiin tavatessa tai peräti morjensaa tavatessa..?
Pettynyt olen...
Kait mää vaan oon niin saatanan paska ihminen et ei tartte ees morottaa...
Klamydiaa tässä jamitan... Ilman kummempia paineita huomisesta...
Vituiksipa kaikki on taasen menossa...
Kun sais nappulaa painamalla tunteet pois niin kaikki ois niin saatanasti helpompaa... Raa'asti vain koulua painaen ja sitten koulun jälkeen töitä kunnes pumppu pettää... Vittu!
Mutta minkäs teet kun tunteet tekee kepposiaan...
Pariin otteeseen taas ollu olo et perkele kun olis lasautin niin empä täälläkään enää kummemmin palloilisi...
Kun ei vaan jaksa...
Vituttaa ja vituttaa ja taas kerran vituttaa...
Mutta silti niitä kolmea jotka olen syliini sulkenut, rakastan edelleenkin... Sille tosiasialle kukaan ei voi mitään... Tosin jokainen minua kiertää kuin tautista ja tietoisesti vihaakin... Mutta minkä minä sille voin...
Ennio Morricone - chi mai