IRC-Galleria

Toukokuussa 2008 kirjoitettua..

"Kohta lähdetään viemään äiti Tyksiin. Oksensin aamusta neljästi, niin voimaton olo.
Nyt taas odotellaan, päivä kerrallaan. Jos ikinä koskaan olen mihinkään suurempaan uskonut, niin nyt sitä uskoa on revittävä jostain.

Ens jouluna kuvaillaan taas järkkyjä yöasuja med äiti <3 ( ai lav it, kiitos Vertti)"

Ei kuvailtu yöasuja jouluna ei. Aika alkaa olla vähissä, niin vähissä ettei sitä ehkä itse edes ymmärrä. Toukokuustakin kulunut jo 7 kk ja kuinka äkkiä sitten kaikki tapahtuikaan. Kolmessa viikossa ihmisestä kaikkoaa kaikki voima. Nyt on vain jäljellä kipu ja tuska. Taistelua tunteja vastaan.
Se että seisot vieressä ja näet toisen kärsimykset, etkä voi auttaa, on tunne, jota ei toivoisi edes sille jota vihaa eniten.