IRC-Galleria

Lainaan vanhempaa tekstiäni tammikuulta jolloin mietin tekemiäni uuden vuoden lupauksia:
""Mietin tässä, että uskaltaisikohan sitä luvata jotain tulevaksi vuodeksi? Lupaisinko viettää enemmän aikaa kavereiden ja Doriksen kanssa, pitäisinkö kaverit kavereina, hankkisinko lisää kavereita, löytäisinkö vihdoin työpaikan, jossa viihtyisin siihen asti, että ovet aukenisi kouluun, panostaisinko, että saisin sen koulupaikan, siivoaisinko kotona enemmän, laihduttaisinko pois hiljaa hiipineet lisäkilot? Enpäs taida luvata, vaikka ilman näitä päätöksiä elämä jatkuisi samanlaisena.

Pieniä muutoksia kyllä on jo luvassa: Mulla on uus työpaikka, johon pääsen aloittamaan tammikuun puolessa välissä, tine saa kehitellä minun hiuksiin jotain uutta ja varaan ajan manikyyrille ja pistän vihdoinkin kamalat käteni kuntoon. 22. elinvuosi ainakin alkaa tyylillä ;P"
--->
Enpäs ole pitänyt yhtäkään puoli"lupaustani". Mitä se kertoo minusta?
Hiuksia ei ole tullut leikattua, koska en osannut päättää mallia, manikyyriin en mennyt, koska totesin, että 30euroa kuussa kauneudenhoitoon on ihan liikaa (vai pitäisikö vain panostaa poijjat?), laihtuminen ei ainakaan ole sujunut, koska 10-tunnin työpäivän jälkeen oli liian helppoa hinata leveä perseeni pizzeriaan.. Uusi työpaikkakin meinasi mennä ohitse, kun uusi pomoni unohti ilmoittaa alkamispäivän mulle. Muihin juttuihin en vielä kommentoi.."


Nyt tilanne on se, että mulla on hieno työpaikka Fonectalla (vaihdoin sinne helmikuussa), mahtava työtiimi, uusia kavereita (jippii!), uusi tukka ja manikyyri on varattuna (päätin sitten kuitenkin panostaa - hyi pinnallista minua!). Tieto koulupaikasta selviää heinäkuussa, mutta en ole kylläkään vielä päättänyt että haluanko sittenkään sitä koulupaikkaa. Tää mun nykyinen työpaikka kun on niin hyvä etten taida haluta luopua siitä. Kaverit pysyy kavereina tai ei ehkä sitäkään, koska heräsin todellisuuteen. Tiedän nyt millaisia kavereita en halua.
Kaikkia lupauksia en pystynyt ihan pitämään - kilot on pysyneet ja siivoamista en ole jaksanut tehdä. :)

Kaksi päivää juotu.. Onneksi ei tarvitse enää! Tuntuu jotenkin säälittävältä, ettei ole muka parempaa tekemistä ku ryypätä. Tosin yhtä kaveriani lainaten "kerranki olen vauhdissa enkä ole tylsä". Juu-u, noin mieki ajattelen kun näen maahan sammuneita juoppoja.

---

Iski taas halu laittaa uus läväri. Mutta minne sen laittaisin? En keksi mitään sopivaa paikkaa enää ku kielessä ja korvissa ei ole tilaa. Mulla on tiistaina manikyyri (Jee!) joten ehkäpä annan leidin lävistää kynteni.

Ollaan käyty Jonskin ja Dorkan kans pitkillä lenkeillä, istuttu rannalla ja leikitty muiden koirien kans. Jokainen reissu on vieny 2-3 tuntia, että ihan kivasti on tullu oltua ulkona nyt kun säät on alkaneet lämmetä. Doris on ollu joka ilta ihan väsyksissä, samoin minä. Uniki tulee paremmin, vähän liiankin.

Vuosi 2007, se on kehityksen aikaa. Mistä tiedät eläväsi vuotta 2007?

1. näppäilet vahingossa PIN -koodisi mikroaaltouuniin..

2. sinulla 15 puhelinnumeroa 3 -henkisen perheen tavoittamiseen...

3. lähetät sähköpostia henkilölle, joka istuu vieressäsi..

4. käytät sähköpostiosoitteen puuttumista syynä selittäessäsi itsellesi,
miksi yhteys vanhaan ystävään on katkennut

5. kotiin tultuasi vastaat puhelimeen yhä "yritysäänelläsi"..

6. kotoa soittaessasi laitat 0 eteen päästäksesi "ulos talosta"..

7. olet työskennellyt saman kirjoituspöydän ääressä 4 vuotta, tosin 3lle eri yritykselle

8. pomosi ei selviytyisi työstäsi..

10. soitat perheellesi selvittääksesi, ovatko he kotona, samalla kun
ajat autoasi autotalliin..

11. kaikissa TV -mainoksissa on internet -osoite

12. saat paniikin kun jätät puhelimesi kotiin ja palaat hakemaan sen
-puhelimesi, jota ilman tulit toimeen elämäsi ensimmäiset vuosikymmenet..

13. ensimmäinen aamutoimesi jopa ennen kahvin juomista on online
tilaan loggautuminen..

14. luet tätä ja hymyilet..

15. tiedät tarkalleen, kenelle aiot lähettää tämän mailin..

16. olet liian kiireinen huomataksesi, että numero 9 puuttui tästä listasta..

17. tarkistat asian...

18. ja nyt istut koneesi ääressä ja naurat itsellesi..

---

Miksi olemme aina niin väsyneitä?
Olemme tottuneet laittamaan syysväsymyksemme milloin veren alhaisen rautapitoisuuden, vitamiinien puutteen, laihduttamisen tai monen muun asian syyksi. Nyt olen kuitenkin löytänyt todellisen syyn. Olen väsynyt, koska olen ylityöllistetty!

Katsohan; maamme asukasluku on noin 5,1 miljoonaa, joista 2,2 miljoonaa on eläkkeellä. Jäljelle jää 2,9 miljoonaa, joiden pitää tehdä työtä.

Maassaamme on 1,8 miljoonaa koulutettavaa, joten jää 1,1 miljonaa, joiden on tehtävä työ.

Erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä on 660 000 henkilöä, joten jää 440 000, joiden pitää tehdä työ.

Armeijan palveluksessa on 93 000 henkilöä, joten jää 347 000, joiden on tehtävä työ.

Työttömänä on 300 000 henkilöä, joten jää 47 000, joiden on tehtävä työ.

Sairaaloissa on hoidettavana 43 000 henkilöä, joten jää 4000 henkilöä, joiden on tehtävä työ.

Maamme vankiloihin on suljettuna 3998 henkilöä, joten jää vain kaksi henkilöä, joiden on tehtävä työ, Sinä ja minä!

Ja sinä se vaan istut siellä vitsejä lukemassa!

Ei ollut Fonsulla omaa yhteisöä viellä, joten tässäpä sellainen. Ihan tän päivän kunniaksi ku oli niin hienoa. :)

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/01/596720

Voi lollero! :D

Joni toi mulle töihin tänään ruususen :) En yleensä perusta kuolevista kukkasista, mutta kyllä oli kaunis ele ja ihana piristys harvinaisen paskan työpäivän päätteeksi saada ruusu.

Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä,
Maailma houkutti pois morsion.
Vanhoja poikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on.

Saimaan saaressa pikkuinen torppa,
Sinne elämän toveri tahtonut ei.
Yksin Nestori jäi kuten norppa,
Myös sen kumppanin kohtalo vei.
Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan,
Kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan.
Huuliharppua soittelee Miikkulainen,
Yksi ymmärtää kaipuun sen.