Mä olin kuollu. Mut en sit kuitenkaa. Kysyin sit faijalta et mitennii oon muka kuollu, ku tässähän mä oon ja hengitän? "Etsä hengitä ja sä et vaan tunne enää mitään, muuta ku kipua ja tuskaa!"
Aijaa, helvetin kiva kuulla.
Seuraavaks oltii Juulian kaa jossain ihan ihme mestassa ja seilailtii jossai kristalli avaruudessa ja Juulia yritti saada maapallon toimimaan, ku se oli jäätyny. Hmmm. Yhtäkkii oltii taas maan pinnalla (meijän piha oli ihan oudon näkönen ja siel oli jotain ihme varaaneja)
Sit mä yritin laittaa ulko-ovee kiinni, ku huomasin jotain armeija heeboja pihalla, jotka osotti meit aseilla. Ja mites siinä sit kävikää, ovi hajos, eikä sitä saanu enää kiinni. Sieltähä ne armeijan lähettiläät, mitkä lie, juos sisää ja ampu mut Ja Juulian (Juulia selitti samalla parista kiinalaisesta siellä, et ne on jotain naruto tyyppejä, joo´o)
Ihmettelin taas, ku ei tuntunu ihan kuolleelta. Sit huomasin jonku helvetin release spirit nappulan mun edessä ja painoin sitä. Sit ne ihme tyypit huomas, et mä hengitän. Ja sit selvisiki, että yks niistä oli Lasse Sievinen (rofl). Ne oli sit ampumassa mua taas ja mä yritin rimpuilla irti.
"Hei kelaa nyt, kasiysi, älä oo noin lapsellinen! Ei tää paljoo satu!" sano Lasse ja osotti mua kiväärillä käteen. Kelas varmaa ampua mun valtimon paskaks, kunnes sit lähin juoksee ihan vitun täysii karkuu jonnekki järvelle päin. Ja silti ne saavutti mut. "Tuolla se menee!" Lasse huutaa
..ja sit mä herään.
Ehkä vähän liikaa tullu katottuu salkkareita ja wowattuu :DD