Meiju oli eilen tallilla ja heppailtiin varsojen kanssa.
Amatsoni osoitti mieltään kun joutui karsinaan. Oli puolet ajasta kahdella jalalla tunkemassa laidan yli, onneksi rauhoittui loppua kohti. Pimu ja Elsa jätettiin keskenään tarhaan ja Elsa huutelikin Rokin perään jatkuvasti. Se on voi voi, kohta se äitiyden riemu loppuu kokonaan. Sen verran törkeää on tamman käytös ollut viimeaikoina kun ei meinaa antaa illallakaan kiinni ettei varsaa laiteta viereiseen karsinaan yöksi. Ajattelin aloittaa täysvieroituksen huomenna kun olen kotona korjaamassa aitoja jos pistävät niitä matalaksi.
Roki veti kyllä eilenkin pisteet kotiin kovaa ja korkealta. Vaikka sitä ei ole käsitelty mitenkään ääripaljon, niin säännöllisesti kuitenkin. Sen ja Amatsonin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ei mitään kouhkaamista vaan nätisti törrötetään paikoillaan harjauksen ajan ja kavioitakin sai Meiju vähän nostella.
Amatsonille taas piti kiinnittää naru ennen karsinan oven avaamista ettei tule kuin ohjus sieltä. Vähitellen alkaa hieman myötäämään paineeseenkin, mutta peruuttaminen ei suju edelleenkään kovin hyvin. Käytävällä olo oli sellaista pälyilyä, kupeet löivät jännityksestä ja varsa reppana haki viereisen karsinan Giittasta turvaa. Onneksi relasi sitten loppua kohti. Eiköhän se siitä vielä hevoseksi muutu.
"Isosisko" olikin sitten kuin ikäloppu. Laitettiin kuolaimet siksi aikaa kun harjailtiin ja piti niitäkin kuin vanha tekijä. Giittalla on nyt tosi upea karva. Alkusyksystä jouduin loimittamaan sitä koska se paleli herkästi, mutta nyt on paksu pystyssä oleva mammuttikarva joka saa arabityylisen pään näyttämään tosi naurettavalta. Otsassakin on samanlainen karvahattu kuin aaseilla. Koko tamma muistuttaa paljon enemmän jotain muuta eläintä kuin hevosta...