Hauskaa elokuva-aamupäivää. Pisti kyllä hieman hiljaiseksi tämä raina. En tiedä oliko se yhtään kaunis, toisaalta hyvin saastainen sievän ulkokuoren alla. Ei ehkä sovi Hollywood-fanien katsottavaksi, mutta itse olen tyytyväinen että vuokrasin filmin.
Ehkä tämä kuitenkin kertoo myös nuoruudesta. Nuoruuden vilpittömästä uskosta siinä että voi toimia hyvissä aikeissa kun asiat itselleen perustelee. Vaikka itse en uskovainen ole, vielä vähemmän katolilainen, leijuu elokuvan päällä kuitenkin Jumalan viimeinen valta tuomita. Loppu oli oikeastaan yllättävä ja siitä toisaalta paistoi kuva myös naisen asemasta luojan silmien edessä. Niin, kirja ja elokuva ovat ihmisen tekosia. Pohdintaa voisi jatkaa maailman tappiin.
Tänään pitäisi lähteä käymään Nummelassa palauttamassa filmit. Outoa että on lauantai, ei yhtään tunnu siltä.