IRC-Galleria

Nyt alkaa olla tilanne jo parempaan päin ja pahin stressi poissa.
Kerrottakoon lyhkäisesti tämä juttu.

Keskiviikkona heräiltiin aamuimetykselle puoli viiden aikaan. Vauvalta otti rintaa suuhun mutta imu puuttui kokonaan. Koitin saada häntä syömään muutaman tunnin, hieman lypsin suuhun jne. Hän ei vaan napannut kiinni millään. Soittelin neuvolaan heti puoliltapäivin ja sain ohjeeksi mennä pesimään ilman paitoja peiton alle.

Pesittiin pari tuntia ja sain lypsettyä taas vähän suuhun. Lyhyitä muutaman imun settejä jne. Soittelivat neuvolasta ja kyselivät miten menee. Sovittiin että tulen perjantaina käymään ja yritän tavalla tai toisella saada maitoa alas. Tuntui että sitä oli kaikkialla muualla paitsi vauvassa, tissit räjähtämispisteessä ja vauva huusi kuin tapettava. Itse itkin ja yritin. Torstai oli samaa hommaa paitsi poika söi pari kertaa molemmista rinnoista. Yöllä sain väkisin herätellä syömään ja hörppyytin hieman lypsymaitoa joka meni alas.

Perjantaina neuvolassa paljastui että 11 päivän ikäisen lapsen paino oli vain 3300g, eli 50g vähemmän kuin tiistaina. Tilanne oli huolestuttava. Otettiin koeimut ja jostain syystä vieraassa paikassa lapsi söi ihan hyvin. Siitä se lähti, perjantain jälkeen hän on jo imenyt.

Koko lauantai meni imettäessä ja maitoa "tilatessa", sunnuntaina tilanne jo vähän rauhoittui mutta väsynyt poika on edelleen. Jouduin 3h välein edelleen herättämään hänet syömään. Tänään neuvolassa oli paino perjantaista lisääntynyt 60g, eli vielä on 100g syntymäpainoon, mutta sain "siunauksen" yrittää edelleen pelkällä tissillä.

Jos torstaihin mennessä ei ole tullut riittävästi painoa niin sitten on otettava vaan kylmästi korvikkeet kehiin. Kyse ei ole siitä ettei maitoa olisi tarpeeksi vaan siitä ettei lapsi ime sitä riittävästi. Ja minulla taas ei ole aikaa pumpata tuntikausia vuorokaudessa sitten kun Lauri menee kahden viikon päästä töihin. Julius on jo nyt tilanteesta ahdistunut kun en ole voinut muuta kuin olla vauvan kanssa - homma pitäisi saada toimimaan jotenkin ennen sitä.

Tilanne ahdistaa ja masentaa. Jotenkin sitä ajatteli että toista kertaa tämä homma ei voi epäonnistua, mutta nyt tuntuu taas siltä että tuleekohan tästä mitään. Noin pieni painonlisäys kolmessa päivässä oli pettymys, mutta todennäköisesti parin päivän heikko käyttö oli jo vaikuttanut maidontuloon ja siksi painokaan ei lähtenyt heti ylöspäin. Toivotaan kovasti niin... Maito tulee kyllä riittämään jos se saadaan oikeaan osoitteeseen. Se ja sen syyt ovat sitten kinkkisempi juttu. Mutta pidetään peukkuja ja toivotaan että imut jatkuu.

Täällä on aivan hirveä tuuli. Julius nukkuu päiväunia, Lauri konffaa peeseeboardia (ah miten kotoisaa) ja pikkuinen höyhenenkevyt nukkuu sylissäni. Kovin usein tätä blogia en ehdi nyt pitemmin päivittelemään ja synnytysstoorikin on vielä työn alla ajukopassa hautumassa. Mutta jos tämä elämä tästä voittaisi niin sitten...