IRC-Galleria

Nämä päivät menevät koomatessa. En ole ehtinyt ratsastaa 1,5 viikkoon. Siinä vaiheessa kun olen saanut tallin siivottua niin kello on jo melko paljon ja hevoset huutelevat sillä mielellä että tarttis iltaheinille päästä. Helläsydäminen kun olen niin tulkoot perkuleet sitten suoraan sapuskoille.. ja taas jäi liikuttamatta.

Ei se toisaalta tällähetkellä niin suuri ongelma ole. Juttelin meidän uuden kenkääjän kanssa tänään puhelimessa ja hän oli sillä mielellä että jos nyt on liikkunut huonosti ja haluttomasti ja muutaman päivän levon jälkeen oli selvästi pirteämpi niin seisomisesta ei ole ainakaan ollut haittaa. Tuo virheasentoon kengittäminen ja sen korjaaminen on saattanut aiheuttaa pientä tulehdusreaktiota niveliin, jolloin huono liike ja haluttomuus (+ tasapainottomuus joka on huolettanut minua eniten) ovat merkki ihan jopa kivusta. Kentällä mennessähän Tazza on ollut melko huono viimeiset viikot. Tällöin ei lepo tosiaan ole lainkaan pahaksi. Ja osittain siksi en ole mennytkään että itsellä tekee vähän häijyä runtata hevosta joka yrittää suorilla parhaansa mutta menettää rytmin kulmissa ja volteilla. Joten otetaan nyt rauhassa. Sanoinkin ettei minulla ole minnekkään kiire, muutoksia joudutaan tekemään vielä ainakin parin kengityksen ajan, tammalla voi kuitenkin (ja on hyväkin) mennä jonkinverran rauhaksiin ja seurailla tilannetta. Nyt on ollut sateiden vuoksi muutenkin pirun raskaat kelit, joten ei ihme jos on voima pois siitä pahemmin pieleen vuollusta jalasta.

Päivät on hulabaloota. Jos jossain jotain kirjoitankin niin se johtuu on-screen keyboardista. Muutaman lauseen sen kanssa viitsii kliksutella, mutta näppistä en pysty käyttämään normaalisti.
Severi heräilee edelleen kahden tunnin välein öisin ja viime yönä olisi kolmen aikaan halunnut seurustella. Rytmi on jokseenkin sekaisin kun päivällä ei sitten malttaisi oikein syödä kun kaikki muu kiinnostaa. Tänään istuttiin Jullen kanssa sohvalla niin Seve konttasi siihen ja kiskoi itsensä seisomaan sohvanreunaa vasten! Huojui siinä aikansa ja sitten piti ottaa koppi kun Julius tietty meni rihisemään ja tunkemaan naamaansa vauvan naamaan kiinni niin että se menetti tasapainonsa.

Varasin mulle ja Laurille hotelliyön joulukuun loppuun.
Vauva tulee mukaan mutta J laitetaan hoitoon. Ihanaa kun pääsee arjesta irti ja pois kotoa. Kamala ajatella ettei ole kohta vuoteen nukkunut toisen vieressä. Niin ne lapset on hetken pieniä mutta se aika pitää soutaa sen mukaan että kaikki jaksavat. Jos vaihtoehtona on se että koko perhe valvoo niin parempi vaan että minä ja vauva heräillään toisessa huoneessa ja isot pojat nukkuvat koko yön läpeensä.