Edellisvuosista poiketen saimme aivan valtavan määrän suklaata tänä vuonna.
Sukulaiset myös ihmettelivät laihtumistani (13kg viime kesästä), mutta ehkä se nyt sitten peruuntuu kun nuo namitkin pitää tuhota ;)
Taivastelin jo kotimatkalla sitä makeisten määrää - tallilla odotti suklaarasia ja ovesta roikkuvasta kassista löytyi Julia-boksi. No, ehkä tässä ei tartte sitten vuoteen taas mässätä tämän jälkeen...
Tänä vuonna joulukierrokseemme liittyi myös käynti Laurin vanhemmilla, josta Pilpalan kautta Hämeenlinnaan ja sieltä Turenkiin. Oltiin reissussa miltei pyöreät 12h ja pelotti tosi paljon ajaa kotiin kun silmät lupsuivat, liukas keli eikä fokusointi mihinkään toiminut. Selvisin kuitenkin hengissä tätäkin kirjoittamaan, nukutun yön ja aamutallin jälkeen.
Oli kyllä ihanaa nähdä kaikki vanhat sukulaiset niin iloisina ja hyvissä voimissa. Kaikki isovanhempani ovat vielä hengissä, joskin ronskisti 80 ikävuoden paremmalla puolella.
Aune-mummu (äidinäiti) oli edelleenkin jaksanut tehdä joulupöydän karjalaiseen tyyliin ja sieltä löytyi paljon kaikkea. Syötiin itsetehtyjä piirakoita niin että meinattiin räjähtää ;)
Me aikuiset saimme lahjaksi lähinnä pyyhkeitä ja mukeja sekä hieman käteistä. Juliuksen saanti painottui leluihin ja kolikoihin (joita se tykkää pudotella possuun) sekä pari katselukirjaa.
Ilmeisesti paras lahja oli tätieni ostama autojenkuljetusauto. Avasimme pakettia ja kun auton kulma näkyi paperinreunasta niin koko poika jäykistyi. Revimme lisää ja kun Julius huomasi kaksi pientä autoa peräkkäin niin hän meni lähes pois tolaltaan innostuksesta. Loppuaika pitikin leikkiä uudella lelulla.
Reissun rankkuudesta kertoo se, että kotiin tultuamme lapset sammuivat kuin kynttilät ja nukkuvat edelleen! J herää usein viimeistään seitsemältä, nyt minä olen ainoa pystyssä ja vietän aamuhetkeni rauhallisissa tunnelmissa Batterya siemaillen. Hevosetkin muuten aivan selvästi ovat viettäneet rankan joulun ;) Oli nimittäin todella rauhallinen aamu vaikka menin talliin vasta hiukan vaille kahdeksan. Edes Sampsa ei kuopinut vaan otti aamurehut ja kuivatun ruisleipänsä tyynen onnellisena vastaan.