IRC-Galleria

Pakko tappaa aikaa jotenkin, sitten vaikka kirjoittamalla.

Tyhjensin Tazzan karsinan, kiinnitin nimikyltin valjashuoneen seinälle yhdessä 15km ruusukkeen kanssa. Lisää heiniä tammalle eteen, tänään saa syödä niin paljon kuin mielensä tekee - vaikkei tuota ennenkään ole niin rajoitettu. Kun on hankikelit niin jalka on selvästi kipeä, rasitus lisääntyy lumen vastuksen vuoksi.

Oma fiilis on pelonsekainen. Toisaalta surullinen, toisaalta voin huonosti ja tekisi mieli oksentaa. Odottaminen on pahinta ja jotenkin kontrollifriikkinä ihmisenä jännitän itse tapahtumaa vaikka asialla on kokeneet miehet. Tekisi mieli sulkea silmät ja herätä kun kaikki on ohi.
Se on sitä vastuunpakoa jonka vuoksi niin moni hevonen kiertää rampana tuolla maailmalla.