...että tänään en ota ylimääräistä stressiä mistään tai tee mitään muutakaan raskasta.
Eiliset supparit muistuttivat taas siitä ettei elämästä selviä hengissä kiirehtimällä.
Tosin ennenkuin tämä päivä on edes alkanut niin päätä särkee. Halla on kahtena aamuna alkanut rampata viiden aikaan tötterönsä kanssa. Tosi kivan kuuloista kun se kolistelee sitä seiniin ja pyörii pedissään joka on juuri sopivasti nurkassa sängyn vieressä. Onneksi ei ole kovin hienot tapetit ;) Hain eilen sille kipulääkkeet ja penisiliinitkin tuntuu potkivan vähitellen. Nyt sitten taas nukkuu päivällä ihan hyvin kun on ensin saanut häirittyä aamu-uneni.
Eilen aamulla Matleena ähkyili.
Jos se on tiine, niin käytös oli "normaalia", muussa tapauksessa en voi kuin miettiä mistä moinen johtui. Soitin eläinlääkärille varuiksi, että tietää että meille saattaa joutua tulemaan. Kohtaus meni kuitenkin parissa tunnissa ohi ja kakkaa tuli koko ajan joten jotain satunnaisia vatsanpuruja vain. Voi olla että tamma ei ollut juonut yöllä tarpeeksi (oli tapansa mukaan kaatanut vesiämpärin) ja olin antanut tosi paljon heinää sille illalla kun hevot olivat läpimärkiä ja kylmissään sisään otettaessa. Jos taas tamma on tiine, niin varsa hyvinkin kääntyilee ja aiheuttaa kiputiloja. Kuumetta ei ollut ja vatsaäänetkin suht normaalit.
Olimme eilen Laurin porukoilla suihkussa ja kävin vaa'alla. Kahdessa viikossa ei sen mukaan ole tullut yhtään lisää painoa! Jes! Tässä tapauksessa hyvä asia, koska dietti on purrut.
Minulla olisi nyt kymmenisen viikkoa jäljellä, eikä montaa kiloa saisi enää tulla. Tämä kaloreitten laskeminen toisaalta vtuttaa, mutta mitäpä sitä ei tekisi oman lapsen hyvinvoinnin eteen. Huomenna lupasin kuitenkin itselleni pakastepizzan, kun Lauri on illan duunipaikan pippaloissa.