IRC-Galleria

Jotta aamuisessa vitutuspurkauksessani ei olisi ollut vielä tarpeeksi, huomasin tänään kirjanpitoa tehdessäni että olin tilittänyt marraskuun alvin väärin. Saatanan perkeleen saatana!
Pitää maanantaina soitella verohelvettiin ja kysyä onnaako vielä siirtää viime tilikauden alvit tälle tilikaudelle kun joutuu kuitenkin korjaamaan tuon ekan valvontailmoituksen.

Inhoan sitä että joutuu huomauttamaan ihmisille jostain.
Konfliktitilanteista tulee tosi paska fiilis etenkin silloin kun asiaan ei saada järkevää selvyyttä. Yleensä itse peräännyn sillä asenteella että jos asia ei ole kovin suuri niin pidän mielummin välit kunnossa, mutta joskus katson että on ihan aiheellista huomauttaa jostain. Jää muuten itselle hiukan hyväksikäytetty olo.

Tässä harmittaa eniten vielä se, että joutui sanomaan ihmiselle josta pitää ja jonka kanssa haluaisi olla yhteyksissä myöhemminkin. Tietää että ehkä toisellekin tulee paha mieli ja itsellä on sitä jo. Tekisi mieli ojentaa samalla käsi ja sanoa että minä en ilkeyttäni huomauttele, mutta en vain koe tätä reiluksi. Uusia fiiliksiä, koska normaalisi pyrin sovittelemaan hyvinkin pitkälle tai jos koen itseni loukatuksi niin valittaminen on tavallaan "oikeutettua".

Kun myin Matleenan niin meillä oli sopimus siitä että varsa tulee kotiin ja Matleenan loppusummasta vähennetään varsan ylläpito- ja rekisteröintikulut. Jälkimmäiset olen tosin hoitanut muutenkin kokonaan itse. Eli varsan ylläpitokulut jäävät tottakai minulle maksettavaksi, pidän tätä selvänä kun on oma elukkakin. Nyt sitten sain laskelman niistä, ne menevät reippaasti yli Matleenan loppuhinnasta ja ehdotus oli että tasataan kulut.

Ok, suostun kulujen tasaamiseen, mutta laskelmien perusteet ovat mielestäni aika kummalliset.
Noin kolmasosa niistä koostuu matkoista! Siis kuljetuskustannuksia.
Matleenaa myydessäni ei ollut mitään puhetta että varsaa tullaan roudaamaan useaan eri paikkaan vaan olin elänyt siinä uskossa että se tulee olemaan kesän jossain "omassa paikassa", olisin ollut jopa mielissäni siitä että olisin päässyt katsomaan varsaa myös kesällä. Nyt se kuitenkin vietti laidunkauden saaristossa ja lähti sen jälkeen Raumalle eikä ollut mahdollista käydä moikkaamassa. Ja sen kuljetuslystin joudun maksamaan vaikka en koe että minulla olisi osaa tai arpaa siihen että ihmiset muuttavat. Reilua?

Madotukset, rehut, heinät yms. ovat tottakai maksettaviani, mutta vähän ihmettelen myös sitä että emän alla olevasta varsasta on mennyt erikseen laidun/pihattomaksu jokaiselta kuukaudelta. Silloinkaan ei ollut puhetta siitä että hevoset olisivat jossain vieraalla vaan niiden piti olla omassa paikassa. Nyt sitten joudun maksamaan senkin. Tämä tosin ei ihan niin paljon harmita kuin nuo kuljetuskustannukset. Huvittavaa vaan että maitovarsan pito maksoi nyt saman kuin mitä maksan kotona aikuisesta hevosesta plus sitten rekisteröinnit ja varsamaksut jotka olenkin itse hoitanut.
Näistä katsoin aiheelliseksi huomauttaa ja vastaanotto ei tietenkään ollut lämmin.
Sanoin vielä että olkoon sitten, pistetään kulut tasan, mutta mielestäni tämä ei ollut kovin reilua. Halvalla lähti Matleena, mutta sainpa sentään käsittelemättömän paskaisen varsan tänne.

Joka tämän jaksoi lukea, niin kannattaa vastaisuudessa muistaa kun tekee kauppakirjaa, että ehkä se "ylläpitokustannukset" pitää myös eritellä jokaisen pilkun suhteen hyvin tarkasti että siitä ei tule erimielisyyksiä. Jos itse joudun vielä vastaavaan tilanteeseen, niin sinne tulee präntättyä se että en maksa sellaisia kuluja jotka johtuvat minusta riippumattomista asioista. Esim. jos varsa sairastuu niin toki maksan matkan klinikalle, mutta mikäli se viedään kesää viettämään johonkin mistä ei ole ennalta sovittu (enkä edes pääse kunnolla käymään) niin minunko pitäisi maksaa siitä?

Ja onhan se aika paljon maksaa n.1e/km kun viedään hevosta kahden elukan trailerissa. Tässä ei kai tarjottu kuljetuspalveluja kuitenkaan. Sain Ampparin kotiin paljon edullisemmin kilometrein ja se tuotiin kuljetusautolla pihaan saakka, halvemmalla jos olisin ottanut matkalta jostain kyytiin...

Olipa valitusta kerrakseen, mutta olen kyllä helvetin pettynyt tähän tilanteeseen.
Sataa se joskus risukasaankin, liikaa onkin paistanut aurinko viimeaikoina.

"Sick at heart and lonely,
Deep in dark despair."

Miksi minun characterini ei saa koskaan onnellista loppua?
Nytkin piti mennä kyräilemään varjoihin sen saatanan one-of-manyn kanssa loppuiäkseen vaikka romanssi näytti jo niin lupaavalta ja vanottiin ikuista rakkautta. Nih!
Eikö riittänyt se että tässä päivitysversiossa oli lähes mahdotonta ylipäätään olla chaotic joten päädyin lopulta luisumaan Lawfull Eviliksi ja koko eviliydeltä putosi pohja kun ei pystynyt pelaamaan hahmoaa kunnolla :(

Mutta silti nukuin yöni huonosti. Äsh, se on vain peli... Silti on taas tyhjä olo.

Kiitos Raspulle linkistä.
Faija ja Marika olivat sitten näköjään iltiksessä kertomassa netissä alkaneesta suhteestaan.
Minulle taas tuli sen lukemisen jälkeen vieläkin enemmän ikävä äitiä. Tuntuu että haavoja revitään auki. Muutenkin tämä alkuvuosi on ollut taas vähän vaikeampi asian suhteen...
Eiköhän tämä tästä kuitenkin helpota.

Roki on nyt vierotettu ja Elsa lähtee ilmeisesti leasingiin parin viikon päästä. Helpottaa vähän hommat kun hevoset vähenevät. Varsat ovat hyvää pataa keskenään eikä aidoistakaan ole tultu läpi kuin vasta kerran.

Meiju oli eilen tallilla ja heppailtiin varsojen kanssa.
Amatsoni osoitti mieltään kun joutui karsinaan. Oli puolet ajasta kahdella jalalla tunkemassa laidan yli, onneksi rauhoittui loppua kohti. Pimu ja Elsa jätettiin keskenään tarhaan ja Elsa huutelikin Rokin perään jatkuvasti. Se on voi voi, kohta se äitiyden riemu loppuu kokonaan. Sen verran törkeää on tamman käytös ollut viimeaikoina kun ei meinaa antaa illallakaan kiinni ettei varsaa laiteta viereiseen karsinaan yöksi. Ajattelin aloittaa täysvieroituksen huomenna kun olen kotona korjaamassa aitoja jos pistävät niitä matalaksi.

Roki veti kyllä eilenkin pisteet kotiin kovaa ja korkealta. Vaikka sitä ei ole käsitelty mitenkään ääripaljon, niin säännöllisesti kuitenkin. Sen ja Amatsonin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ei mitään kouhkaamista vaan nätisti törrötetään paikoillaan harjauksen ajan ja kavioitakin sai Meiju vähän nostella.
Amatsonille taas piti kiinnittää naru ennen karsinan oven avaamista ettei tule kuin ohjus sieltä. Vähitellen alkaa hieman myötäämään paineeseenkin, mutta peruuttaminen ei suju edelleenkään kovin hyvin. Käytävällä olo oli sellaista pälyilyä, kupeet löivät jännityksestä ja varsa reppana haki viereisen karsinan Giittasta turvaa. Onneksi relasi sitten loppua kohti. Eiköhän se siitä vielä hevoseksi muutu.

"Isosisko" olikin sitten kuin ikäloppu. Laitettiin kuolaimet siksi aikaa kun harjailtiin ja piti niitäkin kuin vanha tekijä. Giittalla on nyt tosi upea karva. Alkusyksystä jouduin loimittamaan sitä koska se paleli herkästi, mutta nyt on paksu pystyssä oleva mammuttikarva joka saa arabityylisen pään näyttämään tosi naurettavalta. Otsassakin on samanlainen karvahattu kuin aaseilla. Koko tamma muistuttaa paljon enemmän jotain muuta eläintä kuin hevosta...

Poitsu oli anoppilassa hoidossa kengityksien ajan ja sinne pistin suosiolla kertisvaipan päälle. Se jalassa sitten tuli kotiinkin ja kun oli ollut vasta pari tuntia niin ajattelin sitten että vaihdan vasta ennen päikkäreitä.

Siinä sitten syötiin jonka jälkeen poika viipotti omille teilleen ja itse istuin hetkeksi alas. Kohta alkoikin haisemaan kakka, eli vaipanvaihdon aika juuri sopivasti kun kellokin oli senverta että pian voisi laittaa juniorin nukkumaan.

Mutta millanen kakka? Ei helkkari, lapsen selkä puoleenväliin asti siinä ittessään... kaikki vaatteet paitsi onneksi villapaita oli säästynyt pahimmalta, mutta housut, aluspaita ja syöttötuoli (matalaksi taitettava) jossa poika oli remunnut... sitä riitti kaikkialla muualla paitsi vaipassa! Näytti siltä että kertiksen liukkaasta pinnasta oli ihan suvereenisti pursunnut tavarat ulos. Kestojen kanssa näin käy ääriharvoin ja silloin scheissea saa olla oikeasti paljon.

No lähdin sitten viemään vaatteita ja syöttötuolia kylppäriin, kuteet koneeseen ja suihkulla istuin puhtaaksi. Palatessani poika istui sohvalla ja selaili lehteä. Puin päikkärivaipat makuuhuoneessa ja kun palasin olkkariin huomasin kauhukseni että se kohta sohvasta jossa poika oli istunut, oli läpimärkä. Ei auta kuin koittaa pyyhkeellä imeyttää osa kusesta ja sitten tuulettaa... vaihdoimme sohvaa pari viikkoa sitten ja tästä ei saa tyynyjä irti. mycket wunderbaum saatana... :(

Plussaa on että kengitykset saatiin hoidettua rauhassa kun poika oli hoidossa.
Miinusta on taas se että Amatsoni ei tiennyt yhtään mistä on kyse. Taluttaminen jo yksin oli aivan perseestä kun varsa ei edelleen myötää paineelle vaan menee samantyyppiseen "sähellyspaniikkiin" kuin emänsä. Lisäksi kengittäjän mielestä kavioita tuskin oli juurikaan nosteltu, senverran vaikeaa sekin oli. Tamma kahden puolen kiinni, toiselta puolen seinästä, toiselta puolen kädessä ja yrittää väkisin heittää jalkaa pois ja rynnätä ulos tallista. Rauhoittelut eivät paljon auttaneet. Carita sai kuitenkin kaikki jalat nostettua jotenkin ja tsekattua kaviot.
Pisteet veti tänään kotiin Roki, jonka jalkoja ei myöskään ole paljon nosteltu (en mahani kanssa uskalla opettaa varsoille näitä), mutta jonka kanssa on tehty valmistelevaa työtä asian suhteen ja sen kaviot sai katsoa ilman ongelmia. Varsoissa ei ollut juuri vuoltavaa, Giittan takasista hieman lyhennettiin varvasta. Nämä kovat kelit ovat kuluttaneet kaviot lyhyiksi.

Elsa ja Pimu kengitettiin. Ihme kyllä, Elsalla olivat kengät pysyneet jalassa koko 8vko kengitysvälin vaikka kelit ovatkin olleet mitä ovat olleet.

Meiju kuvasi eilen varsat. Vasemmalla siis ori Hevirokkari 06/07 ja oikealla tamma Amatsoni 05/07, molemmat kasvattamiani. Rokin omistaa Meiju R ja Ami on omani, ei myynnissä ;)

Meiju ja Samu tulivat ja tehtiin tallityöt kimpassa sekä harjattiin kaikki varsat - ne käyttäytyivätkin ihan mallikelpoisesti. Roki nyt vähän stressasi kun emä huuteli tarhasta. Leikkelin Amatsonilta syksyn ja talven aikana kertyneitä "pastilleja" vatsan alta.. jos saisi nämä pois niin varsa olisi huomattavasti helpompi pitää puhtaana. Pihatossa pitäisi olla senverran kuivat maakupaikat ettei moisia tule lisää. Laitettiin myös uusi riimu jota Roki kävi heti repimään kun vietiin hepat takaisin tarhaan.

Giitta on jo ihan "aikuisen" hevosen oloinen, etenkin kun vertaa noihin vuosikkaisiin.
Siinä missä vielä viime kesänä sinkoili ja hössötti, niin nyt on asiallinen ja tottelevainen. Kai se tietää että joko totellaan tai itketään ja totellaan. Uudet kuolaimet pitäisi kuitenkin hankkia, nämä mitkä ostin syksyllä ovat liian lyhkäiset. Yksi vaihtoehto olisi tietysti Säpsyn vanha Happy Mouth-kolnmipala, pitänee sovittaa jokupäivä.

Flunssassa... kurkku kipeä ekaa kertaa sitten elokuun 2005.
Sen siitä saa kun rehentelee muille ettei ikinä ole saras.
Kai se on tämä lisääntynyt työmäärä kun yhden hevosen tultua, menee puolet enemmän aikaa perustallitöissä ja lisäksi joudun tekemään aamutallin itse.

Tytöt ovat liimakavioita aamuisin, ennen seitsemää on niille muka liian aikainen herätys. Tänäänkin vaan kuikuiltiin pihaton pimeydestä ja piti käydä hakemassa ne sieltä. Tiistaista asti ovat tarhanneet isossa Elsan ja Rokin kanssa. Pimu on yksin kentällä kuivalla heinällä joka näyttäisi sopivan sille loistavasti, säilö ilmeisesti liian vahvaa.

Lehtosen Mirkka soitteli ja kertoi että Amatsonin isä, Millin Nokinen kantakirjattiin juuri alkuviikosta!
Jee! Lämpimät onnittelut sinne ja taustajoukoille, toivotaan Nipsulle paljon kivoja tammoja.