IRC-Galleria

Sinne se Gladiacci sitten lähti lauantaina, kohti Loimaata. Ehkä siitäkin kylästä löytyy jotain hyvää vaikka heti ei uskoisikaan ;) No, Niinijoki on jo ihan landea. Jossain kaukana "kunnan" takana.
Siellä on muuten eräs pieni talo jonne meidän piti Alin kanssa muuttaa. En tiedä olisivatko asiat menneet joka tapauksessa samalla tavalla vaikka se homma ei olisi mennyt aivan reisille.
Kun jälkeenpäin kelaan niitä fiiliksiä, niin siinäkin ajassa oli oma taikansa vaikka huomasin ne piirteet ihmisessä jo varhain: sulkeutunut, ahdistunut, agressiivinen.
Naivi 19-vuotias saattaa kuvitella voivansa muuttaa jotain. Kantapään kautta pitää oppia (ja mielellään vielä useampaan kertaan) että ihmiset ovat sellaisia kuin ovat ja koskaan ei voi laittaa mitään sen varaan että ne muuksi muuttuvat.

Vasta oikeastaan kahdenkympin puolessa välissä olen tajunnut tuon asian oikean merkityksen. Jopa vielä huomaamattaankin on yrittänyt muokata Lauria, edes niitä pieniä nyansseja. Jos ihminen muuttuu se lähtee kuitenkin aina hänestä itsestään. Toisen aloitteelle tai toiveelle ei pidä laittaa mitään arvoa tässä suhteessa koska tahdonalainen muutos ei ole oikea muutos. Niiden asioiden on vain loksahdettava paikoilleen ja niiden on tultava osaksi elämää.
Väitän että jos joku asia jossain ihmisessä häiritsee pahasti nyt, se ei tule koskaan olemaan sen parempi - päinvastoin. Ominaisuuksia ei saa ei pidä viedä toiselta pois ja vielä tyhmempää on olettaa pystyvänsä pelastamaan toisen omalta itseltään. Ei. Jokaisen pitää pystyä hallitsemaan omaa elämäänsä, kahta taakkaa ei yksinkertaisesti pysty kantamaan. Valitettavasti vielä suuri osa niistä jotka yrittävät, ovat hajallaan oman elämänsä kanssa. Kaksi (ehkä rikkinäistäkin) ei voi sulautua yhdeksi kokonaiseksi, mutta kaksi ehjää tukea toistensa identiteettiä matkan varrella.

Klise jonka allekirjoitan:
"Rakasta itseäsi!"
Ilman että tuo toteutuu, ei pysty tuntemaan todellista rakkautta ketään muutakaan kohtaan.
Rakkauden ei pitäisi olla riippuvuutta eikä itsekästä omien etujen vaatimista. Toki suhteessa on pidettävä huolta omista tarpeista mutta ei toisen kautta! Kukaan muu ei tuo sinulle onnea, pitää mennä ja toimia itse. Ja ymmärtää että kukaan ei elä toista varten vaan lähinnä itselleen. Sen jälkeen voi tuntea antamisen iloa ilman palkkiovaatimuksia. Mikäli tilanne on molemminpuolinen niin sitä varmasti saa myös jotain takaisin. Mutta oikeutta vaatia ei ole, toisen tunteet ja teot ovat ennenkaikkea VAPAAEHTOISIA.

Pitänee kirjoitella tässä jotain aikansa kuluksi. Elsaa tullaan tänään katsomaan ja todennäköisesti lähtee samalla. Loimet on jo kasassa, hevoset ovat tunnin olleet pihalla ja pitäisi saada jotenkin kulutettua aikaa - hieman tosiaan jännittää vaikka tiedän että 100% varmasti tamma ainakin osaa käyttäytyä. Tänään oli pakkasta -12 astetta aamulla mittarissa. Veti sitten talven ennätykset. Aurinko kuitenkin nousee pilvettömälle taivaalle ja lämmöt nousevat nopeaan.

Torstain neuvolasta en tullut kirjoittaneeksi sen enempää, joten laitetaan sitten kuulumisia sieltä.
Mullahan tuossa viikonloppuna oli ekaa kertaa suht paska olo ja jalkoja särki. Pissassa olikin sitten proteiinia ja pitäisi juoda nestettä enemmän. 2l vettä päivässä vaan tuntuu hirveän paljolta, tuntuu että se tulee korvistakin ulos ja olo on turvonnut ja valasmainen. Mutta sisuskalut ei tykkää hyvää joten kai sitä on pakko sitten juoda. Ilmeisesti tuo viikonlopun huonoilukin johtui juuri siitä. Muutenhan olen ollut aika normaalissa kunnossa.
Tosin jouduin kaivamaan lappuhaalarit esiin kun torstai-aamuna tajusin että mulla on kaikki muut sopivat housut (äitiysverkkarit ja underbellyt) olleet tallilla päällä ja ne haisevat pilaantuneelle säilölle. Niinpä liityin vihaamaani muumikerhoon. Ehkä tän pari kuukautta toleroi näitäkin housuja, mutta sitten kun tiineys on ohi niin mammavaatteet lähtee jonnekin eteenpäin...

Sitten se varsinainen valituksen aihe:
Vauva on poikittain mahassa. Tästä johtuu se että en ole tuntenut liikkeitä kuin lähinnä alavatsalla. Ainoastaan maatessa tulee jotain mahan yläpuolellekin, mutta enimmäkseen tärähtelee lonkkiin. Asento on hieman oikean suuntainen, mutta mikään ei todista sitä että kun se kääntyy, niin kääntyy pää alaspäin :(
Mulla ei ole ollut mitään käsitystä vauvan asennosta muutenkaan, toisin kuin Juliusta odottaessani pystyin suurinpiirtein tunnustelemaan mahan päältä sen eri kohtia. Tämä on ollut kokoajan ihan mysteeri, välillä on miettinyt että onko sillä oikeaa määrää raajoja ollenkaan kun liikkeet on niin ihmeellisiä... no ultrassa toki näkyivät edelleen kaikki.
Kahden viikon kuluttua asento katsotaan uudelleen ja mikäli se on edelleen epäsuotuisa niin saan lähetteen sairaalalle jossa mietitään mitä tilanteelle tehdään.
En millään haluaisi että vauvaa yritetään kääntää. Viimeraskausaikanani oli joltakulta kuollut vauva kääntöyrityksen seurauksena ja mulla on edelleen traumat tuosta. Jotenkin on sellainen fiilis että menen vaikka mielummin sektioon tai synnytän alateitse mikäli vauva ei ole kovin iso... typerää sinänsä koska riskit näissä on suuremmat.
Täytyy sitten vaan jutella ja miettiä mitä tehdään. Onhan tässä vielä aikaa sen kääntyä itselläänkin, tilaakin pitäisi vielä olla kivasti joten eipä hätäillä.

Äsken tuli viesti että Elsan hakijat ovat lähteneet matkaan... pitäisiköhän hakea pullaa kaupasta? :)

HYVÄÄ YYPEETÄ KAIKILLE JOTKA TÄTÄ BLOGIA LUKEVAT!
Olen taas laiminlyönyt kaikki päivän "velvollisuudet", ainoastaan Lauria olen muistanut - anteeksi kaikki muut...

Noniin, nyt sitten Amatsoni sai kakkostetanuksen ja Elsa kaksivuotisen.
Elsa onkin hyvissä lähtövalmiuksissa kengitettynä, madotettuna ja rokotettuna. Suitsetkin öljysin ;) Wau!

Katri tsekkasi paikat eikä keksinyt muuta valitettavaa kuin olosuhteista johtuva ongelma että hevosten kulkuväylät ovat paikoin mutaiset. Mutta milläpä tallilla ei olisi nyt kun taas on alkanut paikat sulamaan. Hevoset olivat (suht) puhtaita ja karsinat asiallisia. Pihaton olosuhteista juteltiin kun meillä ei salaoja vedä (pääsi jäätymään ja maa on taas pinnalta kurainen, huoh), mutta tärkeintä on että siellä on kuiva makuupaikka johon molemmat hevoset mahtuvat joten tämäkään ei ollut ongelma.

Jo ennen tätä tein päätöksen ottaa varsat sisään kun Elsa lähtee. Roki ja Ami saavat olla siihen asti samassa boksissa kunnes Pimun karsina vapautuu. Tämä ihan siksi että se helpottaa hevosenhoitoa aika paljon. Pihaton päivittäinen siivous on työlästä ja kun varsat eivät tarhaa siinä (vaan isossa tarhassa) niin aamuisin joutuu roudaamaan niitä kuitenkin. Pysyvät puhtaampinakin kun tuolla helposti käydään säilöheinäkasaan nukkumaan ja se ei ole oikein siivo alusta.

Tuossa välissä stressitaso laski hieman, mutta nyt viikon aikana on ollut taas korkealla. Toivottavasti kuun vaihteen jälkeen se asettuu ja saan sitten alkaa vähän valmistautua huhtikuun koitokseen ;) Vielä on sitä ennen hevosten logistiikkaa ja Helsingin Kestovaippahulinat, Hämeenlinnassa pitäisi käydä että saadaan veroilmoitus menemään...
Viimeistään huomenna pitää korjata nuo alvit, onneksi sain siihen järkevän vaihtoehdon hoidettua. Ja sitten on tietty koko joukko päivityksiä sivuille uusien tuotteiden ja vaippavärien muodossa...

Pistäkää tutut sana kiertämään:

Meillä olisi tallipaikka vapaana viimeistään 1.3. alkaen. Voi valita haluaako hevosen karsinaan vai pihattoon.
Haluan tuohon jonkun sellaisen ihmisen joka voisi tehdä tallivuoron 4x viikossa. Aika vapaasti voi päättää koska nuo vuorot tekee, sopimuksen mukaan siis aamu/päivä/iltatalli. Karsinoiden siivouksen ja valmiiksi laiton lisäksi vuorokausirutiinihommat. Aikaa tuohon menee alle tunti.
Hintaa ottaisin reilun satkun verran että hevosen ruokakulut, kuivikkeet ja muut tykötarpeet tulee peitettyä ja saadaan juoksevia kuluja peittoon.
Noita tallivuoroja lukuunottamatta kyseessä on siis täyshoito ja voipi käyttää valaistua kenttää sekä lämmitettyä varustetilaa.

Tallissa on 1.3. 2kpl varsoja ja otan max 2 muuta hevosta tähän, eli pieni talli ja rauhallinen meininki.
Tuo tallitöihin osallistuminen on kuitenkin nyt todella tarpeen enkä ota pelkkää täyshoitolaista tällähetkellä.

Sopimus olisi voimassa ainakin tämän kevään ja sitten kesälaitumen aikaan katsotaan kuinka paljon kuluja voisi tulevaisuudessa peittää tallitöillä. En kuitenkaan potki tallipaikkaa alta keltään, silloin on vaan kyseessä hinnantarkistus :)

Elsa lähtee toivottavasti ensi viikonloppuna, todella asiallinen ja ammattitaitoinen leasing-paikka!
Kuun vaihteessa Giitta häippää Alastarolle ja Pimu lähtee sellaiseen paikkaan jossa on vapaa kuivaheinäruokinta. Me emme täällä pysty järkkäämään kuivaheinää tallin puolesta (nähty jo parina vuotena) joten hevosen terveyden kannalta muutto on paras ratkaisu.

Jotta aamuisessa vitutuspurkauksessani ei olisi ollut vielä tarpeeksi, huomasin tänään kirjanpitoa tehdessäni että olin tilittänyt marraskuun alvin väärin. Saatanan perkeleen saatana!
Pitää maanantaina soitella verohelvettiin ja kysyä onnaako vielä siirtää viime tilikauden alvit tälle tilikaudelle kun joutuu kuitenkin korjaamaan tuon ekan valvontailmoituksen.

Inhoan sitä että joutuu huomauttamaan ihmisille jostain.
Konfliktitilanteista tulee tosi paska fiilis etenkin silloin kun asiaan ei saada järkevää selvyyttä. Yleensä itse peräännyn sillä asenteella että jos asia ei ole kovin suuri niin pidän mielummin välit kunnossa, mutta joskus katson että on ihan aiheellista huomauttaa jostain. Jää muuten itselle hiukan hyväksikäytetty olo.

Tässä harmittaa eniten vielä se, että joutui sanomaan ihmiselle josta pitää ja jonka kanssa haluaisi olla yhteyksissä myöhemminkin. Tietää että ehkä toisellekin tulee paha mieli ja itsellä on sitä jo. Tekisi mieli ojentaa samalla käsi ja sanoa että minä en ilkeyttäni huomauttele, mutta en vain koe tätä reiluksi. Uusia fiiliksiä, koska normaalisi pyrin sovittelemaan hyvinkin pitkälle tai jos koen itseni loukatuksi niin valittaminen on tavallaan "oikeutettua".

Kun myin Matleenan niin meillä oli sopimus siitä että varsa tulee kotiin ja Matleenan loppusummasta vähennetään varsan ylläpito- ja rekisteröintikulut. Jälkimmäiset olen tosin hoitanut muutenkin kokonaan itse. Eli varsan ylläpitokulut jäävät tottakai minulle maksettavaksi, pidän tätä selvänä kun on oma elukkakin. Nyt sitten sain laskelman niistä, ne menevät reippaasti yli Matleenan loppuhinnasta ja ehdotus oli että tasataan kulut.

Ok, suostun kulujen tasaamiseen, mutta laskelmien perusteet ovat mielestäni aika kummalliset.
Noin kolmasosa niistä koostuu matkoista! Siis kuljetuskustannuksia.
Matleenaa myydessäni ei ollut mitään puhetta että varsaa tullaan roudaamaan useaan eri paikkaan vaan olin elänyt siinä uskossa että se tulee olemaan kesän jossain "omassa paikassa", olisin ollut jopa mielissäni siitä että olisin päässyt katsomaan varsaa myös kesällä. Nyt se kuitenkin vietti laidunkauden saaristossa ja lähti sen jälkeen Raumalle eikä ollut mahdollista käydä moikkaamassa. Ja sen kuljetuslystin joudun maksamaan vaikka en koe että minulla olisi osaa tai arpaa siihen että ihmiset muuttavat. Reilua?

Madotukset, rehut, heinät yms. ovat tottakai maksettaviani, mutta vähän ihmettelen myös sitä että emän alla olevasta varsasta on mennyt erikseen laidun/pihattomaksu jokaiselta kuukaudelta. Silloinkaan ei ollut puhetta siitä että hevoset olisivat jossain vieraalla vaan niiden piti olla omassa paikassa. Nyt sitten joudun maksamaan senkin. Tämä tosin ei ihan niin paljon harmita kuin nuo kuljetuskustannukset. Huvittavaa vaan että maitovarsan pito maksoi nyt saman kuin mitä maksan kotona aikuisesta hevosesta plus sitten rekisteröinnit ja varsamaksut jotka olenkin itse hoitanut.
Näistä katsoin aiheelliseksi huomauttaa ja vastaanotto ei tietenkään ollut lämmin.
Sanoin vielä että olkoon sitten, pistetään kulut tasan, mutta mielestäni tämä ei ollut kovin reilua. Halvalla lähti Matleena, mutta sainpa sentään käsittelemättömän paskaisen varsan tänne.

Joka tämän jaksoi lukea, niin kannattaa vastaisuudessa muistaa kun tekee kauppakirjaa, että ehkä se "ylläpitokustannukset" pitää myös eritellä jokaisen pilkun suhteen hyvin tarkasti että siitä ei tule erimielisyyksiä. Jos itse joudun vielä vastaavaan tilanteeseen, niin sinne tulee präntättyä se että en maksa sellaisia kuluja jotka johtuvat minusta riippumattomista asioista. Esim. jos varsa sairastuu niin toki maksan matkan klinikalle, mutta mikäli se viedään kesää viettämään johonkin mistä ei ole ennalta sovittu (enkä edes pääse kunnolla käymään) niin minunko pitäisi maksaa siitä?

Ja onhan se aika paljon maksaa n.1e/km kun viedään hevosta kahden elukan trailerissa. Tässä ei kai tarjottu kuljetuspalveluja kuitenkaan. Sain Ampparin kotiin paljon edullisemmin kilometrein ja se tuotiin kuljetusautolla pihaan saakka, halvemmalla jos olisin ottanut matkalta jostain kyytiin...

Olipa valitusta kerrakseen, mutta olen kyllä helvetin pettynyt tähän tilanteeseen.
Sataa se joskus risukasaankin, liikaa onkin paistanut aurinko viimeaikoina.

"Sick at heart and lonely,
Deep in dark despair."

Miksi minun characterini ei saa koskaan onnellista loppua?
Nytkin piti mennä kyräilemään varjoihin sen saatanan one-of-manyn kanssa loppuiäkseen vaikka romanssi näytti jo niin lupaavalta ja vanottiin ikuista rakkautta. Nih!
Eikö riittänyt se että tässä päivitysversiossa oli lähes mahdotonta ylipäätään olla chaotic joten päädyin lopulta luisumaan Lawfull Eviliksi ja koko eviliydeltä putosi pohja kun ei pystynyt pelaamaan hahmoaa kunnolla :(

Mutta silti nukuin yöni huonosti. Äsh, se on vain peli... Silti on taas tyhjä olo.

Kiitos Raspulle linkistä.
Faija ja Marika olivat sitten näköjään iltiksessä kertomassa netissä alkaneesta suhteestaan.
Minulle taas tuli sen lukemisen jälkeen vieläkin enemmän ikävä äitiä. Tuntuu että haavoja revitään auki. Muutenkin tämä alkuvuosi on ollut taas vähän vaikeampi asian suhteen...
Eiköhän tämä tästä kuitenkin helpota.

Roki on nyt vierotettu ja Elsa lähtee ilmeisesti leasingiin parin viikon päästä. Helpottaa vähän hommat kun hevoset vähenevät. Varsat ovat hyvää pataa keskenään eikä aidoistakaan ole tultu läpi kuin vasta kerran.

Meiju oli eilen tallilla ja heppailtiin varsojen kanssa.
Amatsoni osoitti mieltään kun joutui karsinaan. Oli puolet ajasta kahdella jalalla tunkemassa laidan yli, onneksi rauhoittui loppua kohti. Pimu ja Elsa jätettiin keskenään tarhaan ja Elsa huutelikin Rokin perään jatkuvasti. Se on voi voi, kohta se äitiyden riemu loppuu kokonaan. Sen verran törkeää on tamman käytös ollut viimeaikoina kun ei meinaa antaa illallakaan kiinni ettei varsaa laiteta viereiseen karsinaan yöksi. Ajattelin aloittaa täysvieroituksen huomenna kun olen kotona korjaamassa aitoja jos pistävät niitä matalaksi.

Roki veti kyllä eilenkin pisteet kotiin kovaa ja korkealta. Vaikka sitä ei ole käsitelty mitenkään ääripaljon, niin säännöllisesti kuitenkin. Sen ja Amatsonin ero on kuin yöllä ja päivällä. Ei mitään kouhkaamista vaan nätisti törrötetään paikoillaan harjauksen ajan ja kavioitakin sai Meiju vähän nostella.
Amatsonille taas piti kiinnittää naru ennen karsinan oven avaamista ettei tule kuin ohjus sieltä. Vähitellen alkaa hieman myötäämään paineeseenkin, mutta peruuttaminen ei suju edelleenkään kovin hyvin. Käytävällä olo oli sellaista pälyilyä, kupeet löivät jännityksestä ja varsa reppana haki viereisen karsinan Giittasta turvaa. Onneksi relasi sitten loppua kohti. Eiköhän se siitä vielä hevoseksi muutu.

"Isosisko" olikin sitten kuin ikäloppu. Laitettiin kuolaimet siksi aikaa kun harjailtiin ja piti niitäkin kuin vanha tekijä. Giittalla on nyt tosi upea karva. Alkusyksystä jouduin loimittamaan sitä koska se paleli herkästi, mutta nyt on paksu pystyssä oleva mammuttikarva joka saa arabityylisen pään näyttämään tosi naurettavalta. Otsassakin on samanlainen karvahattu kuin aaseilla. Koko tamma muistuttaa paljon enemmän jotain muuta eläintä kuin hevosta...