IRC-Galleria

Puuh, nyt on hevoset kengässä... Tazzan etunen vaan oli kulunut niin paljon että on hyvin paljon mahdollista ettei kenkä pysy. Nostan kohta kädet pystyyn. Ei tästä mitään tule. Missä vaiheessa tammaa voi alkaa liikuttaa kun kavio kuluu muutaman kengättömän päivän aikana naulanreikiin asti?
Isot, massiiviset hevoset ovat ihania, mutta niissä on omat ongelmansa. Taidan vaihtaa kokonaan poneihin...

Pentillä ei sitten ollut Ivomecia enempää kun olisin eilen hakenut joten ei olla saatu madotettua vieläkään. Loppuviikosta kai sitten jos pääsen autolla liikkumaan. Tämäkin homma junnaa paikallaan.

..sanoinko jotain poneihin vaihtamisesta... öh?
Tuli perseessä juoksin tänään hakemaan Tommille hevosia sisään valmiiksi kun lapset molemmat hereillä.
Mitä tekee Pappa? Jumittaa käytävälle aasin näköisenä: "en mene karsinaan!"
Aikani siinä sitä kiskoin tuloksetta, sitten huusin kaikki tietämäni kirosanat, pakitin ponia pari askelta jonka jälkeen se järkyttyneenä seurasi boksiin enempää ryttyilemättä.
Kun tulin takaisin niin Severi itki.. niin se muuten alkoi tehdä juuri äsken. Pitää mennä.

Just.

joita en jaksa korjata

Noni, Tazza oli sitten tosiaan samantien viskannut uuden kenkänsä helkkariin ja könkkää taas jäätyneellä alustalla. Onneksi Tommi tulee jo huomennä lyömään uuden paikalleen. Katsotaan miten paljon tuhoa nämä kovat kelit ovat tehneet... onneksi kyseessä on etunen.

Samma Pappa kengitetään. Nythän on niin että poni ei ole lapsille sopiva sittenkään. Annoin sille vielä aikaa ja katsotaan, mutta en sinne pientä uskalla pistää selkään. Haimme ponia jota ei tarvitse liikuttaa erikseen, tämä höyrypää taas on sekä riippuvainen Giittasta että tarvitsisi sitä menoa ja meininkiä että pitäisi lapset selässä. Pitää nyt katsoa mitä tehdään.

Giitankaan kaviot eivät kestä n'itä kelejä että on vuoroin pehmeä muta ja vuoroin kivikova kökkö. Eipä varsan selkään varmaan vielä tammikuulla pääse kun se on nyt niin kipeä että kävelee kuin 30v kaakki. Täytynee keskustella kengitysasioista jo senkin suhteen vaikka mieluummin olisin pitänyt ilman.

Mansikka kakussa oli se että Elsa-kaupat peruuntuivat. Tamma saa nyt olla vielä toistaiseksi ylläpitopaikassa mutta uuden kodin etsintä alkoi sitten jälleen. Mun sydän särkyy kun toivoin ettei tamman tarvitsisi enää muuttaa. Haussa siis sille olisi aikuinen ihminen joka osaa katsoa tulevaisuutta eteenpäin niin ettei hevonen lähde eteenpäin heti taloudellisten vastoinkäymisten koitettua. Elsa-parka stressaa jo muuttoja kun viime kesä astutusreissuineen oli sille melko rankka kun niin monesti yritettiin. Kuukausi meni koitiutua uuteen paikkaan jotenkin ja nyt kevään aikana pitäisi taas lähteä eteenpäin.

Mulla on suurin syyllisyydentaakka harteillani, mähän sen alunperin kotoa "laitoin liikenteeseen". Homma ei mennyt putkeen ja *naps* hevonen on kierrossa. Onneksi on vielä oma nimi papereissa niin voi vaikuttaa asioihin, valitettavasti tamma on jo osoittanut sellaisia taipumuksia jotka eivät ole sille ominaisia. On sellainen fiilis että olenko nyt pilannut sen liialla häsläämisellä?

Sampsa lähtee alkuvuodesta mutta mielummin saisi tamman suoraan pysyvään kotiin ilman että tulisi kotiin välillä, mahdollisimman vähän muutoksia.

Tazza on nyt lomaillut osin kelien ja osin huonon liikkumisen vuoksi. Tiistaina se kengitettiin hokkikenkään. Kauheasti paljon parempaan ei ole kavioiden tila muuttunut. Ihan pikkuisen saatiin kuitenkin taas muutosta oikeaan suuntaan.
Annoin pari päivää aikaa kenkien istua ja eilen katsoin juoksutuksessa liikkeet.
Ja tätä onkin odotettu viimeiset 2kk... nimittäin alkujäykkyyden jälkeen Tazza intoutui jopa irrottelemaan liinassa! Ihana nähdä tamman liikkuvan pitkästä aikaa kunnolla (priimaksihan sitä ei tietenkään näin pian saa) ja ennenkaikkea mielellään. Edelleen se väsyi kovasti oikeasta laukasta, enkä viitsinyt rassata sitä kovin paljon. Tänään se saa tunnin kävelylenkin kun Sampsan vuokraaja tulee tyttärensä kanssa. Olin alunperin ajatellut mennä itse mutta ehtii sitä huomennakin. Tästä olis taas hyvä jatkaa :)

Tamma myös raspattiin ja rokotettiin. Tälläkin kertaa se pelkästi Koiviston Penttiä niin paljon että hyvä ettei silmät kääntyneet ympäri kun näki hänet. Aika jännä sinänsä että ketään muuta vierasta ihmistä ei ole koskaan pelännyt mutta molemmilla kerroilla on kavahtanut Pentin nähtyään.
Päätimme siis sen enempää säätämättä rauhoittaa tamman raspaukseen, eikä sekään ollut ihan yksinkertaista koska Tazza ei olisi halunnut antaa Pentin koskea itseensä ;)
Pientä piikkiä oli, muttei mitään suurempaa.
Murheelliset uutiset sitten saatiin rektalisoinnissa. Oli ihan odotettavissa että tamma on tyhjä, mutta samalla tuli todettua että kohtu on jo todella ohut. Mikäli haluaisin astuttaa sen vielä niin suositeltiin biopsiaa että onko tamma ollenkaan enää hedelmällinen...
Olin siis liian myöhässä. 15-vuotias varsomaton tamma, aika on ajanut sen edelle. Olin ihan valmistautunut tähän, mutta kyllä tämä "lapsettomaksi jääminen" tietyllä tavalla kirpaisee. Etenkin kun tammalla on nuo kinnerpatit, ei sille sitten ole käyttöä jos jalat alkavat vaivaamaan liikaa.

Ensi kesänä olisi Giittan vuoro, 3-vuotiaan suhteen onkin vähän paremmat edellytykset. Nyt vaan tuli tauko kun meillä on joka toinen vuosi ollut varsa. 2009 ei ole ellen keksi jostain riesakseni tiinettä tammaa ;) Älkää yllyttäkö hullua, meillä todennäköisesti vapautuu paikka piakkoin kun Sampsa lähtee. Paulalle on vähän liian rankkaa ajaa Helsingin keskustasta tänne joten ruuna on pakko siirtää lähemmäksi.

No, onneksi duunissa on kevään mittaan odotettavissa kaksi pienokaista. Huntteri ja Sissi saavat pienet tulevaisuuden liitokaviot. Etenkään Sissin vatsa ei jätä sijaa arvailuille. Ehkä nämä sitten ilahduttavat siinä missä jään omasta varsasta paitsi.

Joka vuosi tämä vuodenvaihde on ollut heppajutuissa yhtä paskaa ja masentavaa kelien, pimeyden ja loppumattoman kuran vuoksi. Onneksi ollaan jo joulukuussa, pari kuukautta vielä niin pitäisi alkaa helpottaa. Toivottavasti :)

Tampereen jälkeen kaikki muut paikat masentaa.
Taas oli ystävällisiä ihmisiä jotka juttelevat tuntemattomien kanssa, avaavat oven ja katsovat silmiin.
Viihdyin vähän liian hyvin. Ihan onnistunut reissu muutenkin ja samalla testattiin Volkkaria pitemmällä matkalla. Hyvin pelasi.

vw on

Paskakaivo on tilattu ja uutta autoa etsitään.
On tämä ollut taas niin onnistunut syksy kun ylivuodot on naapurin pihalla ja Skodasta pamahti nyt sitten vaihteisto ja laatikko just kun Lauri oli saanut pakoputken korjattua. Tuota ei enää ruveta laittamaan.

Kiire on eikä mitään ehdi tai saa aikaiseksi.
Neverwinternightsin lisäosakin ilmestyi joten so long.. elämä loppuu tähän.

Mut Tampereelle keskiviikkona. Millähän rahalla niitä jouluostoksia tekis kun huomenna on kengitys ja eläinlääkärikin tulee tekemään vuosirutiinit. Uik uik...

Severi vetelee Jullen pikkupöydän alta lihaperunalaatikon jämiä. Seuraan sivusilmällä ettei se tukehdu perunanpaloihin ja jos nyt jotain maitomolekyylejä saa niin ei se niihin kuole.
Toisen lapsen hoidon sietämätön keveys ;)

Ensi keskiviikkona tullaan Tampereelle. Laurilla on duunihommia ja minä hengailen Severin kanssa siinä keskustan tuntumassa. Julius on hoidossa. Ollaan Koskikadun Cumuluksessa yötä.
Markoa olen jo koittanut kosiskella jouluostoksille (eikä tiennyt notta pääseekö), mutta siinä on kuitenkin sekä ke että to ihan liikaa hyvää ylimääräistä aikaa hengailla ja treffailla. Joten jos jollain on aikaa niin huutakaa hep!

Lisäksi kaipailisin keskiviikko illaksi (varmaan joskus 18-22 välillä) pariksi tunniksi jotakuta katsomaan Seven perään hotellilla että päästään Laurin kanssa syömään yms. Vapaaehtoinen palkitaan punkkupullolla tai vastaavalla, mikä nyt sopiikin parhaiten. Eli postia ja kommenttia vaan tulemaan että saan päivät täyteen tekemistä.

Ihanaa olla erossa eläimistä edes vuorokauden ;)

Ostin tänään KapAhlilta (kun Nummelassa on sellainen nykyään) M-kokoisen koltun.
Se istuu päälle ihan hyvin mutta väljästi. Pieni, mutta iloinen yllätys. No, olenkin ollut aikaisemmin tuota S/M (kiähäähää) kokoa joten ehkäpä päästään takaisin sinne.

Muutenkin tuli vähän shoppailtua kaikille tasapuolisesti jotain.
Julius on mummilla hoidossa kun meillä oli neuvola tänään ja jouduin kaivamaan pakun kinoksesta - Laurin duunikeikkareissulla tarvii Skodillakkia kun kilometrejä tulee eli mulla on yhden lapsen paikkainen auto. Aika ihanaa toisaalta olla välillä Sevenkin kanssa kaksin kun kuopus on kuopus ja aina on se toinenkin joka pitäisi huomioida jatkuvasti.

Severin kanssa oli tosiaan kasvukontrolli ja nyt paino oli ihan ok, mutta pituuskäyrä syöksyy alaspäin. Poika 7kk painaa 8320g ja on vain 69cm pitkä, lakki taas oli kasvanut melkein sentin kuussa eli on 43,3cm nyt. Neuvolantäti kirjoitti:

"
-Severi konttaa ja nousee tukea vasten seisomaan
-Alhaalle puhjennut ensim. hammas
-Kiinteä suos. lisäämään hiljalleen kohti 5 ater. päivärytmiä
-Pituuskasvu yhä taittuva
"

Tuo eka hammas muuten puhkesi ilmeisesti joko eilen tai toissapäivänä.
Ollaan syöty 2-3 ateriaa päivässä jatkuvan imetyksen lisäksi ja olen ajatellut onko se liikaa. Ilmeisesti ei todellakaan... Poika on vaan niin aktiivinen että tarvitsee valtavia määriä. Eipä tuo meinaa pysyä paikallaa lainkaan ;)

Nyt jos itsekin haukkaisin jotain ja sit olis ehkä töitä tai niitä meilejä (joo tiedän... sori...) jos maltan olla hetken nauttimatta pienestä ihanasta <3