IRC-Galleria

"Eli kannabis ja amfetamiini on aivan eri juttuja. Amfetamiini
ensinnäkin selventää eikä sekota. Kun oot amfetamiinipäissäs(eli
piripäissäs) voit tehdä normaaleja asioita kuten ajaa autoa
paremmin. Amfetamiini auttaa todelapaljon keskittymään.
Piripäissään ihmisethän tekee esimerkiksi kouluesitelmiä, joista
tulee luultavasti hyviä. Myös mun tuttu on puhelinmyyjä, kun hän
meni piripäissään töihin hän sai moninkerroin enemmän myytyä!
Mutta varjopuoli onkin se, että piripäissään ei voi nukkua, ei vaan
uni tuu, ja jos vedät piriä monta vuorokautta putkeen, niin menet
siitä väsymyksestä sekaisin. Jotkuhan sanoo, että kun valvoo yön,
niin ois sama kun ois 1promillen humalassa..mut mut.. Vielä
positiivisiä vaikutuksia, onnellinen olo, ei voi syödä millään,ei
voi nukkua(en tiedä onko positiivinen vai negatiivinen), sosiaalinen,
iloinen. Ja niitä negatiivisia aineen käytön jälkeen tulee laskut
vähän ku krapula mutta ei niin paha."

lähde http://lasiluuranko.suntuubi.com/?cat=1

Olipas hauska Helzinginreissu. Tuli syötyä ihan liikaa ja laiskoteltua sopivasti.
Horzessa ja Idän Ratsussa oli ihan apskat tarjoukset, joten Tazzalle lähti uusi sadeloimi (pikalukoilla) mukaan sitten Tarjoustalosta.

Edellisvuosista poiketen saimme aivan valtavan määrän suklaata tänä vuonna.
Sukulaiset myös ihmettelivät laihtumistani (13kg viime kesästä), mutta ehkä se nyt sitten peruuntuu kun nuo namitkin pitää tuhota ;)
Taivastelin jo kotimatkalla sitä makeisten määrää - tallilla odotti suklaarasia ja ovesta roikkuvasta kassista löytyi Julia-boksi. No, ehkä tässä ei tartte sitten vuoteen taas mässätä tämän jälkeen...

Tänä vuonna joulukierrokseemme liittyi myös käynti Laurin vanhemmilla, josta Pilpalan kautta Hämeenlinnaan ja sieltä Turenkiin. Oltiin reissussa miltei pyöreät 12h ja pelotti tosi paljon ajaa kotiin kun silmät lupsuivat, liukas keli eikä fokusointi mihinkään toiminut. Selvisin kuitenkin hengissä tätäkin kirjoittamaan, nukutun yön ja aamutallin jälkeen.

Oli kyllä ihanaa nähdä kaikki vanhat sukulaiset niin iloisina ja hyvissä voimissa. Kaikki isovanhempani ovat vielä hengissä, joskin ronskisti 80 ikävuoden paremmalla puolella.
Aune-mummu (äidinäiti) oli edelleenkin jaksanut tehdä joulupöydän karjalaiseen tyyliin ja sieltä löytyi paljon kaikkea. Syötiin itsetehtyjä piirakoita niin että meinattiin räjähtää ;)

Me aikuiset saimme lahjaksi lähinnä pyyhkeitä ja mukeja sekä hieman käteistä. Juliuksen saanti painottui leluihin ja kolikoihin (joita se tykkää pudotella possuun) sekä pari katselukirjaa.
Ilmeisesti paras lahja oli tätieni ostama autojenkuljetusauto. Avasimme pakettia ja kun auton kulma näkyi paperinreunasta niin koko poika jäykistyi. Revimme lisää ja kun Julius huomasi kaksi pientä autoa peräkkäin niin hän meni lähes pois tolaltaan innostuksesta. Loppuaika pitikin leikkiä uudella lelulla.

Reissun rankkuudesta kertoo se, että kotiin tultuamme lapset sammuivat kuin kynttilät ja nukkuvat edelleen! J herää usein viimeistään seitsemältä, nyt minä olen ainoa pystyssä ja vietän aamuhetkeni rauhallisissa tunnelmissa Batterya siemaillen. Hevosetkin muuten aivan selvästi ovat viettäneet rankan joulun ;) Oli nimittäin todella rauhallinen aamu vaikka menin talliin vasta hiukan vaille kahdeksan. Edes Sampsa ei kuopinut vaan otti aamurehut ja kuivatun ruisleipänsä tyynen onnellisena vastaan.

HAPPU HALLOWEEN! :D

Nyt kun Severillä on kokonaista kolme hammasta (viime tsekkauksella ainakin...) niin on alkanut kiinnostaa pureskelu. Sitä ennen meinasi lähinnä tukehtua tarjottuihin isompiin paloihin, mutta ihan tällä viikolla on ruvennut uppoamaan pilkotut hedelmät.

Syötiin omenaa joulun kunniaksi (no välipalaksi lähinnä ;) ja kun ei ole tullut aikoihin otettua kuvia niin sitten piti napata muutama.

Seven tavaramerkiksi on muotoutunut otsalla olevastta hiuspyörteestä johtuva töyhtö. Juuri kylvyn jälkeen kuivuneena se törröttää yleensä pystyssä, mutta äkkiä nuo pojat sen rymyää likaiseksi jolloin se koristaa otsaa kuin parhaalla rokkikukolla ikään ;) Saas nähdä kuinka hiukset käyttäytyy sitten kun alkavat kasvaa.

Olen vähän pakkaillut lahjoja mutta osaa niistä haluan vielä lukea illalla.
Huomenna on kiirepäivä niinkuin aatot aina.
Sain muuten duunista sellaisen suklaaboksin josta olen unelmoinut ;) Oli pakko ottaa jo varaslähtö jouluun kun unohdin aamulla ostaa leipää ja tuli nälkä.

Pikkueläimiäkään ei sovi unohtaa näin talven tullen. Kävin ostamassa rotille lahjan. Ainakin siinä päällä lukee "Gift" ;)

Käytit testin tekemiseen 3 minuuttia 51 sekuntia. Testipistemääräsi on 19.

Tamperelainen sopivassa mitassa
Onnea! Olet just eikä melkein tamperelainen! Muilla paikkakunnilla kehut kotiseutuasi, mutta et puolusta sitä väkivalloin. Tajuat, että myös Tampereen ulkopuolella voi elää ihmisarvoista elämää - mutta et toisaalta ymmärrä, miksi joku haluaisi tehdä niin

Se kurarupi on vähentynyt entisestään vaikka on ollut mahdollisimman paskat kelit :)
Eilen oli kyllä sadeloimi toisella kyljellä ja toisen puolen jalkalenkit paskana, samoin aamulla villaloimessa. En tiedä kutiaako tuo nyt kun ruvet irtoilevat, mutta lisää ei ole tullut. Olen joka päivä harjannut piikkisualla läpi ja aina lähtee vähän lisää töhkää. Uusi sadeloimi olisi kyllä kiva saada, mutta ihan turha toivoa että kukaan antaisi mulle penniäkään joululahjaksi hevosjuttuihin. Tuntuu siltä että kaikki läheiset ei-hevosihmiset ovat kurkkuaan myöten täynnä näitä elukoita ;)

Kun nyt vaan alkaisi päivä pidetä. Eilen oli tarkoitus mennä maastoon, mutta päivällä satoi kaatamalla ja pian tuli pimeä. Illalla menin kentällä jonka pohja on epätasaista liejua. Tazza oli kuin puupökkelö aluksi, vasta viimeisen 5min sain sen ravaamaan rentona ja antautumaan molempiin suuntiin. Muutenkin se kokoajan haaveili ihan jostain muusta ja jatkuvasti piti herätellä.
Lauantaina taas maastossa oli kuin ruutitynnyrin päällä olis istunut. Eipä silti, ei Tazza mitään tee vaikka kuumuisi mutta kun itse ei ole mennyt pitkään aikaan kunnolla niin oli vähän hutera olo liukkailla verkkareilla. Seli seli, oikeesti olen vaan mummoutunut ja arka ratsastaja nykyisin ;)

Huomenna on vielä duunia ja sitten vasta seuraavan kerran sunnuntaina.
Kaaduin tänään perselleni lantalaan kun kottikärryjen kädensijasuojus jäi käteen repiessäni takaperin kuormaa kasan päällä.
Sen kerran kun menen tallivaatteet pesemään niin... :(

Lauantaista saakka on keittiön katossa roikkunut rivi reikäleipiä kuivumassa ja makeat omput ostin myös. Sekä omille että duunin mussukoille <3

Minulle oli tullut sellainen muoviin pakattu häläpälä-läpyskä Pampersilta. Kiiltävää, paksua paperia (joka palaa tosi huonosti, grrr...) ja yksittäispakattu vaippanäyte riemunkirjavaa housuvaippaa. Oli muuten tosi vittumainen pukea pyllypesun jälkeen hieman kostealle vauvalle. Lisäksi oli vielä mukana joku muovihärpäke josta en tiennyt mikä se on. Sellainen vihreä rinkula, ranne"koru"? Vai häh?

Heti pakettia avaamattakin voi lukea tärkeän eettisen faktan tuosta läpyskän materiaalista: "Alkuperä vaihtelee. Tuoteryhmän puumateriaali on peräisin hyvin hoidetuista metsistä ja muista kontrolloiduista lähteistä". No hyvä, ei tarvi itkeä rääkättyjen puiden perään.

Kaikkein absurdein asia oli kuitenkin tämän muovikelmuhelvetin sanoma: Kun ostat paketin Pamperseja (maksaakohan tuo noin kympin paketti tjsp?) niin Pampers lahjoittaa yhden jäykkäkouristusrokotteen Afrikan köyhille. Siis wau! Todella avokätistä! Pienellä präntillä voidaan läpyskän alaosasta todeta että jokaista pakettia kohti Pampers lahjoittaa Unicefille kokonaista 0,047e! Kannattaa siis ostaa ehdottomasti Pamperseja jotta maailma pelastuu ja kaikki ovat onnellisia.

Ensimmäisenä vaan tulee mieleen se kuinka paljon nämä materiaalit maksavat, kuinka paljon Itella laskuttaa jakelemisesta kotiin. Miten paperi on kloorivalkaistu ja lahjavaipat yksittäispakattu muoviin. Puhumattakaan noista kokosivun värimainoksista joita on maailmanlaajuisesti eri alan lehdissä. On mielestäni todella epäeettistä ja suorastaan kusetusta vedota ihmisten omatuntoon noilla suloisten mokkavauvojen kuvilla ja kertoa miten ostamalla saaterin haisevia ylimainostettuja muovikääreitä, voit pelastaa näitten suloisten pienokaisten hengen.
Minä julma kestovaippailija (plus kotimaisten ja kompostoituvien kertisten satunnaiskäyttäjä) siis tuomitsen jokaisella ostamattomalla Pamperspaketilla pienen lapsen ja äidin kuolemaan tuskallisesti jäykkäkouristukseen.

Tuli vähän paha mieli kun eivät olleet painaneet Unicefin tilinumeroa tuohon lärpäkkeeseen. Olisin voinut laittaa tilille kympin (eli sen vaippapaketin hinnan). Sillä olisi yli 200 saanut rokotteensa ilman että minun tarvitsisi ostaa kahtasataa pakettia Pamperseja.
Mutta olisihan heidän alkuperäinen tarkoitusperänsä silloin jäänyt saavuttamatta - kassaan kolikko kilahtaa, vaikka sitten ihmisten tunteiden ja kolmannen maailman lasten kustannuksella.

En tule koskaan hätätapauksessakaan ostamaan heidän vaippojaan tämän vuoksi.

Jess! Keksin keinon!
Tazza parka joutuu viettämään yönsä villaloimi päällä jolloin kaikki vähäinenkin kosteus turkista kuivuu. Kahden villayön jälkeen rupi on muuttunut selvästi irtonaisemmaksi ja uutta ei ole tullut :D Märällä kelillä tietenkin sadeloimi ulos. Onneksi tamma on sellainen vilukissa ettei hikoa loimessa, esim. Elsa ei kestäisi olla talvikarvassaan sisällä loimitettuna.

Ehkä me päästään tästä! Toivossa on hyvä elää :)
Ja maanantaina on tulossa uusi vuokraajakandidaatti kokeilemaan.
Vapaa viikonloppu edessä. Vähän valoa vuoden pimeimpään aikaan.