Viime viikolla toinen auto ajoi Skodan perään risteyksessä sillä seurauksella että perähudlarin ovi jumittui kiinni. Koska Lauri oli pysähtynyt STOP-merkille, myönsi maasturin kuljettaja heti syyllisyytensä ja hänen vakuutusyhtiönsä maksaa korjauksen. Menimme siis eilen kahdella autolla aamusella Pk-seudulle jotta sain Laurin vietyä töihin sen jälkeen.
Julius pääsi myös tutustumaan Laurin työpaikkaan ja työkavereihin. Kaakaonhaun ajaksi iskinkin pojan yhdelle syliin - ja kun palasimme oli lapsi pissannut vaippaansa ja tietty huusi kuin syötävä ;) Syötin hänet vielä rauhallisessa nurkassa ja sitten ajelin Myyrmanniin shoppailemaan.
Ostin Jullelle punamustan plyysiasun, yhden paidan, housut ja parit sukat Lindexiltä. Lapsonen kasvaa niin nopeasti että olen ihan hätää kärsimässä noiden kuteiden kanssa. Nyt pitäisi kuitenkin pärjätä taas seuraava kuukausi koska hän ei ole kovin sotkevaa sorttia. Kauhulla luin että joillain lapsilla joutuu vaihtamaan vaatteitakin useamman kerran päivässä. Meidän juniori pitää kaksi päivää samaa paitaa ja pitäisi varmaan pidempäänkin jos äiti ei sitten jo heittäisi sitä koneeseen. Joskus tosin tulee isommat puklut jolloin vaatteita vaihdetaan taajemmin mutta se on aika harvinaista. Sukat, babylegsit ja housut ne eivät likaannu senkään vertaa.
Kymmenen jälkeen treffasin Lyytin, kävimme Cittarissa ja ajelimme sitten hänen kämpilleen Kaivokselaan. Istuttiin pari tuntia ja juteltiin tulevista sekä menneistä. Lyytillä on itsellään laskettu aika 11.12. joten vein osan meidän pienistä kestovaipoista "hoitoon". Ensimmäisen lapsensa hän on vaipattanut kertiksillä mutta nyt teki mieli kokeilla kestoja. Sääli vaan että minun pikkuvaippani eivät mitään kovin hyvää laatua ole kun en osannut oikein kokemattomana silloin ostaa sopivia ja käteviä systeemejä. Mutta sanotaanko että kyllä nämä äp:n vaipan hakkaa ;)
Ennen yhtä hain Laurin, käytin hänet IKH:ssa, maksoin 100e uusista öljyistä Massikkaan (uh-huh...) jonka jälkeen Lauri sai hyvitykseksi vahtia Jullea kun pyörin kangaskaupassa etsimässä ostettavaa. Menimme vielä Macin kautta, heitin L:n takaisin duuniin ja ajelin uupuneena kotiin. Tälläisen erakoituneen äiti-ihmisen toleranssi ei ole kovin korkea sivistyneen maailman suhteen joten nyt täytyy taas viettää hetki hiljaiseloa jotta jaksaa. Illalla L:n tultu isänsä kyydillä kotiin, pääsin rentoutumaan tallitöiden parissa. Ah ihanuutta, oi autuutta.
Paskanlappaminen on nykyään juhlaa!
Ompelukärpänen surisee ilmassa. Sain jo viime viikonloppuna pistoksen ja ompelin pari kestosidettä. Eka prototyyppi on hyvin epäkäytännöllinen, mutta kaavaa höylättyäni sain toisesta jo ihan kivan. Lisäksi piirsin lasten peruspaidan kaavan jota pitäisi päästä kokeilemaan kunhan mahdollisuus tulee. Pää pursuaa ideoita mutta jostain pitäisi repiä vielä muutama ylimääräinen tunti vuorokauteen. Olen harkinnut ompelua yöllä, mutta niin kauan kuin Lauri tulee vasta klo 23 nukkumaan, se ei onnistu koska en viitsi jättää Jullea yksin.
Lapsen ja hevosten hoito... sen lisäksi pitäisi vielä ratsastuksen ohella olla harrastuksia?
Voi kyllä mennä vaikeaksi. Pitääkö taas myöntyä siihen että "kaikkea ei voi saada".