..ja tänään on jo torstai. Lauri oli eilen duunikeikalla Jyväskylässä ja me Jullen kanssa käytiin shoppailemassa kaikkea hyödyllistä. En muista koska olisin ostanut itselleni jotain, mutta nyt tuli yksi poolo ja neulepaita hankittua. Lisäksi pikkutilpehööriä kuten niistäjää ja nokkamukia.
Ja ruokaa tietenkin.
Eilinen olikin vähän seesteisempi, samoin tämä päivä on mennyt hyvin aamua lukuunottamatta. Käytin pojan aamulla lääkärissä kun on kovasti hangannut toista korvaansa ja syönytkin huonosti, samoin heräsi aamulla monta kertaa itkien. Tulehdusta ei onneksi ollut. Lääkärit eivät näytä tykkäävän siitä jos käy "varmuuden vuoksi", mutta minua ei kiinnosta - parempihan se on että tarkistetaan jos epäilyttää (kun oli se flunssakin juuri) kuin että mahdollinen sairaus pahenee. En muutenkaan ymmärrä miksi pieniä lapsia saa huudattaa miten vaan eikä ketään kiinnosta. Minua äitinä kiinnostaa siinä määrin että ryhdyn kyllä toimenpiteisiin jos koen sen tarpeelliseksi. Ja taas saan nukkua paremmin kun tiedät että lapsi on oireista huolimatta ok.
Kävimme vielä Prismassa pyörähtämässä ajantappomielessä. Ja tulihan sitä sitten ostettua vielä pojalle toinen fleecepeitto (olen hukannut, kyllä HUKANNUT kaksi) kun toinen on pysyvästi autossa aurinkosuojana.
Viimeisen kolmen viikon aikana Julius on ruvennut vihdoin ja viimein nukkumaan päiväunia. Se on suuri helpotus meikäläiselle, koska nyt on hetki sitä omaakin hengähdysaikaa. Voi lukea sähköpostit, selailla ht.nettiä ja laittaa pyykit kaikessa rauhassa. Unta tulee useimmiten tunninverran näin päivisin mutta kolmekin tuntia poika on saattanut joskus nukkua, tosin parissa pätkässä.
Perjantaina olimme 4kk neuvolassa. 8kg ei ollutkaan aivan vielä mennyt rikki vaan vaaka näytti lukemaa 7880 ja pituutta 66,2cm. Neuvolantäti ei taas mitenkään kommentoinut mahavaivoja, vielä hieman päällä olevaa flunssaa tai muutakaan vaan kirjoitti tyytyväisenä korttiin että "kasvaa hyvin". Hohhoijaa. Eiköhän sen näe jo noista numeroistakin. Ja miksi kortissa pitää aina mainita tyyliin "Jäntevä POIKA" "terveihoinen POIKA" jne. eiköhän se sukupuoli ole tullut jo selväksi?
Niinpä sitä esitettä kiinteistä sitten tyrkytettiin. Olisin ollut valmis lyömään vetoakin asiasta ja niinpä sitten terkkari sanoi että voidaan jo alkaa maistattamaan. Totesin yksikantaan että kyllä tuo maito riittää vielä lapselle toistaiseksi, mihin terkka sitten puolustelemaan että "Kyllähän se riittää jos vaan JAKSAT imettää".
Siis jaksan? Helpompaahan on antaa tissi suuhun kuin alkaa väsäämään soseita ja lämmittää niitä plus houkutella lasta syömään. Rinta kelpaa aina ja poika syö sen mitä haluaa, ei tarvitse miettiä sen kummempaa, joten jos se olisi pelkästä jaksamisesta kiinni niin saisi syödä maitoa maailman tappiin ;)
Eiköhän me kuitenkin odoteta sinne 6kk pintaan jos ei mitään erityistä tule. Kun kaiken sen vaivan ja murheen jälkeen vihdoin imetys onnistuu näin hyvin niin minä jumaliste pidän siitä kiinni myöskin.