IRC-Galleria

Olen nähnyt alle viikon sisään kaksi kertaa unta yhdestä ihmisestä. Etenkin ensimmäisessä oli hyvin romanttissävytteinen lataus. Nimenomaan puhutaan enemmän ihastumisen, kuin seksuaalisen puolen tunteista. Aamulla oli vielä pitkään haikeata kun heräsin.

Viimeyönä hän oli unessani jälleen!
Olin aikeissa siinä kertoa unesta jonka olin hänestä aikaisemmin nähnyt ;) Jotenkin tässäkin oli sellainen rauhallinen ja kiintynyt olo. Hymyilyä ja sellaista hempeää. Sidos ei kuitenkaan ollut aivan yhtä voimakas kuin viimeviikkoisessa. Silti jäin herättyäni miettimään.

Tämä ihminen on oikeasti olemassa. Omituista kuitenkin on, että olemme olleet vain tuttuja, emme varsinaisesti edes kavereita. Olisinkohan nähnyt hänet viimeksi joskus vuonna 2001 Hervannassa kun istuimme porukalla baarissa. En ole koskaan ajatellut tästä ihmisestä sillätavalla tai pitänyt häntä mitenkään "erityisenä". Mukava kaveri toki - sitä en kiellä.
Mikä saa minut uneksimaan juuri hänestä? Alan yhä vakaammin uskoa että maailmassa asioilla on hyvin vähän tarkoituksia.

Ehkä tämä rauhallinen kotielämä ja ikävystyttävä vääjäämätön aikuistuminen nostaa vielä pintaan niitä kutkuttavia teini-ihastuksen tunteita, joita voin sitten kokea edes unissani.
Sellaista tunnetta ei ole toista, kun vatsanpohjalla on perhosia ja tekee mieli koskettaa jo pelkän uutuudenviehätyksen aiheuttaman sähkön vuoksi.
En vähättele omaa parisuhdettani, en vakisuhteita yleensä - niissä on pitkässä juoksussa paljon enemmän sisältöä kuin ihastumisissa. Silti tuo tunne on katoavaisuudessaan omaa luokkaansa.

Toisaalta tekisi jopa mieli jollain tavalla kertoa tälle ihmiselle miten hän sattumalta tuli käymään elämässäni ja kysyä kuulumisia.
Mutta sehän on vain itsensä huijaamista, koska elämällä ja unilla ei sen suurempaa yhteyttä ole keskenään.
En edes tiedä muistaako hän minua ja tuskin kuvaansa löytyy edes tästä galleriasta. Eiköhän tämä oma hämmennys aikaa myöten haihdu - ja toisaalta toivoisin näiden jatkuvan ;)

Lauri opetteli eilen konffaamaan Linuxia ja minä ompelin.
Tein Jullelle hienon batiikki-paidan vain huomatakseni tänä aamuna että kaula-aukko on noin pari senttiä liian pieni eikä paita täten mahdu pojalle...
Mistä helkkarista löytyisi pienipäinen lapsi noin 70cm paitaan?

Yksi mahis olisi tietty lisätä neppari olkasaumaan, johon onneksi kohdistin kaula-aukon resorinreunankin. Purkaminen on masentavaa.

Seesteistä ja miellyttävää, paitti että sain hesen limut syliini autossa kun kassapoika ol oli laittanut kannen huonosti kiinni.
Pitäisi alkaa tuottamaan, sain aikaa ihan hienon prototyypin jota ehkä kehtaa toteuttaa. Itse valmistamilla tuotteilla on paras kate mutta niin pitkään aikaan en ole mitään tehnyt että heti syntyisi hyvää jälkeä - pitää harjoitella.

Huomenna on ukin 85-vuotispäivät ja pitäisi vielä faijalle soittaa että koska tulemme.

Kaveri sai viime viikonloppuna pienen pojan <3
Ihanaa, nyt Julle saa leikkikaverin, kunhan vaan tulee käytyä siellä Hämeenlinnan suunnalla tai toisinpäin. Voi että, palan halusta taas nähdä miltä vastasyntynyt näyttää... Ihan kun ei olisi vauvakuume taas muutenkin. Poika on jo niin iso roikale, ei mikään pikkuvauva enää.

..sitten menen nukkumaan.

Homma tuntuu kasvavan suuremmaksi kuin alun perin piti - en tiedä, ehkä se on hyvä vaan. Nyt pitäisi hoitaa jotain käytännön asioita, ihan ensimmäinen olisi kirjanpitosoftan etsiminen. Pitäisi tsiigata demoja niistä ja päättää mihin uhraa. Firman nykyinen kirjanpitoveloitus ei sovellu tähän toimintaan ollenkaan joten on keksittävä jotain muuta. Kaksinkertaisen hallitsisin periaatteessa itse, pitäisi vaan vähän muistella koulussa opittua.

Verkostoituminen tapahtuu kuin itsestään, tosi mukavaa vastaanottoa olen saanut, samoin paljon tukea ja apua kavereilta. Ihan erityiskiitokset Spiikille <3 joka sai meidän muuttamaan koko serverisuunnitelmiamme ;) Näillä näkyminen on tulossa sitten Debian rullaamaan meidän orjakoneeseen, Laurikin lämpeni sille ihmeen kauniisti.

Halla herätti meidät tänä yönä. Se oli ilmeisesti nähnyt jotain painajaista ja herkesi haukkumaan. Pojat nukahtivat uudelleen mutta äiti jäi levottomaksi ja oli pakko nousta vähäksi aikaa. Julle muuten nukkui edellisyönä 7,5h yöunet, yhtään ei tarttisi olla enempää ennenkuin aletaan syödä kiinteitä. Jotenkin vaan pelkään maidontulon puolesta jos yöimetykset loppuu.

Hevoselämä on ollut sangen vaisua lumien tulon jälkeen - toisaalta se on antanut minulle mahdollisuuden keskittyä muuhun. Elsallahan ei ole vieläkään hokkeja, pitäköön nyt hiukan talvilomaa kirjauksen kunniaksi ja kasvatelkoon masuaan. Itse koitan sukkuloida miljoonan asian välillä. Asia, joka ei ole loppujenlopuksi ollut minulle koskaan vaikeaa ;)

Ei helkkari mikä mania päällä, olen vähänniinkun unohtanut syödäkin ;) Ja nukkuminenkin voisi tehdä terää. Mutkun ei nyt oikein osaa...
Pakko kuitenkin mennä, Jullella olisi syöttöaikakin varmaan kun kello on pian kolme yöllä.

Pakko koittaa viikolla vetää vähän unta palloon, nyt jo viimeyön lyhyillä unilla alkavat ajatukset puuroutua. Liivitilausta mietin.. pieni varastobudjetti asettaa tietynlaisia haasteita. Pitäisiköhän vielä itse lainata firmalle enempi rahaa kun kuun puolessa välissä sitä tulee. On paska nakki alkaa liian pienellä valikoimalla liikkeelle. Jengi muistaa että "eihän siellä ollut mitään".

Hullu perfektionismi nostaa päätään, mutta ehkä tässä on juuri siitä kyse. Meikäläisen on pakko saada homma kunnialla läpi, maksoi mitä maksoi. Siitä pitää tulla hyvä ja kaunis.

Hevi-, metalli- ja gootti-ihmisen lastentarvikekauppa.

Jo pelkästään yrittäjyyteen valmistautuvan ihmisen tulee ymmärtää ettei omalle työlle kannata laskea tuntipalkkaa.

Olenkohan joskus menneisyydessä ajatellut että html-koodaus ei ole minua varten. No, tässä se nähtiin ettei pidä aliarvioida itseään. Vähän vitutusta ja silmät ristissä jostain (jo useasti copypastetetusta) kohdasta unohtunut "-merkki - näin saa puoli tuntia kulumaan rattoisasti kun väsyneenä yön tunteita ei yksinkertaisesti näe kirjoitusvirhettään.

Myönnetään että minulla on käytössä hml-editori, ihan siitä syystä että näen samantien ruudulla mitä olen tehnyt ja värien määritys tuntuu helpommalta. Mitaan Drag'n'droppia en kuitenkaan käytä vaan alennuin viimein opettelemaan itse framejen teon ja kirjoitan käsin. Yksinkertaisuus tulee olemaan kaunista ;)

Ketään arvostelematta, tuntuu etteivät ihmiset ole katsoneet ikinä kotisivujensa sorsia.
Siis anteeksi mutta hyi helvetti! Samat ihmiset kaiketi pesevät kuitenkin vessanpyttynsä tiskitkin lajitellaan koneeseen mutta html on niin karsean näköistä sekasotkua ettei siitä ota selvää Erkkikään. Roskat kai on tapana viedä roskalaatikkoon? Mutta ei html:ssa! Vaikka puolet koodista on turhaa niin siellä se saa kuormittaa kaistaa ihan vapaasti. Itse pyrin siihen että koodini olisi yksinkertaista, siistiä ja helppoa luettavaa. Koska itse en ole mikään guru, en halua sinne mitään ylimääräistä mistä en tiedä mitä se tarkoittaa. Turha haaveilla ettei sivuja tarvitsisi muokata enää koskaan.

Seuraava pieni ongelma on domainnimi tai ei niinkään domain vaan pitäisi päättää hommaammeko reitityspalvelun vai kiinteän ip:n.
Mikään webhostaus ei innosta, tahdon että homma hoituu omalta koneelta jolloin on helpompi vaikuttaa asioihin. Meillä kuitenkin on ollut ennenkin serveri pystyssä joten ei tuota ongelmia kun Lauria vähän potkii perseelle. Nythän meille saapui juuri uusi tehomylly joka tosin on vasta kokoamisvaiheessa. Nyt on perkele pelit ja pessaarit eikä teho lopu heti kesken.

Minua jotenkin jännittää ja pelottaa tehdä tilaukset, mutta positiiviselta näyttää. Ehkä joskus sitten ensi keväänä voi miettiä jääkö sitä palkkaa nostettavaksi, siihen asti olen perheyrityksen ilmainen orja enkä ikinä tule saamaan korvausta työtunneistani.

Heinät eivät enää homehdu kun ilmankosteus on laskenut. Pakkasten kunniaksi meille tuli lauantaina uusi kuorma freesiä heinää ja vanhat nuhraantuneet sai kantaa tunkiolle.
Muutenkin ulkona on ihanan raikasta ja valoisaa.

Mutmut. Takkaa saa polttaa kokoajan. Lisäksi vituttaa aivan hurjasti se, että Caritalla ei ollutkaan Elsalle talvikenkiä kun se edellisviikon perjantaina kengitettiin eli tässä nyt sitten ollaan. Luulisi kengittäjän jo lokakuun lopussa tajuavan että niitä talvikenkiäkin olisi hyvä varata mukaan. Nyt tulee tuplahintainen kengitys sitten kun joudun pyytämään jonkun noitten hokkien takia.
Seisköön hevonen nyt hetken, lomailee sitten vaikka tuon kirjauksen kunniaksi.
...ja just kun meillä alkoi kenttätreenit ja ratsuttajaakin oli tarkoitus käyttää.
Tää on niin tätä.

Nyt ollaan askel lähempänä metalli- ja rock-orientoituneen lasten nettishopin perustamista. Pystyn nimittäin harjoittamaan toimintaa osakeyhtiön kautta. Ongelmana vaan jotta pitäisi löytää jostain ompelija jolla on aikaa tehdä provikalla kestovaippoja ja jotain vaatteita sillointällöin.

Eli homma vaatii vielä paljon sulattelua ja säätöä, mutta the firman suhteen ei tarvitsisi enää tuhlata energiaa. Muuta kuin sen, että lupauduin harkitsemaan tilinpäätöksen tekoa tältä vuodelta. Isäni säästäisi siinä monta sataa euroa.

Hengitä hetki syvään. Noin, nyt voit lukea eteenpäin.
Huusin huuto.netistä tänään Army of Loversin cd:tä. Irtoaisi tällähetkellä noin kolmella eurolla. Ai miksi? No kun se on niin helevetin hyvä!

Vuonna 1998 olimme Markon kanssa Lielahden Tarjoustalossa ja ostimme 10mk hintaan ko. bänsin kasetin Glory, Glamour and Gold. Se soi silloisessa Mazdassani kuukauden päivät, kasettia lainattiin myös Horzalle. Sitä kuunneltiin muka koska se on niin paskaa, mutta siitä huolimatta se soi ja soi ja soi. Vitsi mutta oikeasti loistava sellainen.

Nyt vuosien jälkeen keksimme yhtenä iltana hakea Youtubella bändin musiikkividoita ja perkele, siitä se lähti.
Ei kukaan voi vihata esimerkiksi kappaletta Israelism, videokin on aivan loistava! Nauroimme perseemme irti jo ihan videon alkumetreillä. No, turha näitä on kuvailla - katsokaa itse.
En lue itseäni antisemitistiksi, pitää olla senverran huumorintajua jo kansanryhmällä itselläänkin että osaa ottaa moisen huumorilla, krhm.

Sitäpaitsi Jean-Pierrellä on ihan tajuttoman hyvä kroppa, satamiljoona kertaa parempi kuin useimmilla naisilla. Wau. Meikattunakin paljon paremman näköinen kuin monet naiset.

Hain hevoset juuri auton valoja hyväksikäyttäen. Sitten sähköt tulivat takaisin mutta tuskin ne kauaa pysyvät. Onneksi meillä on varavoimaa että saadaan muutama lamppu ja esim. tietokone päälle.

Julius tuntui pelkäävään sitä säkkipimeyttä jonka katkos aiheutti. Tarrautui paitaani kiinni ja oli hyvin hiljaa. Anskattoo millainen yö meille tulee.