IRC-Galleria

Sk 156 lk 157 vp 167 rl 45 ry 185 esy 20,5 la 4-

Tyydyttävät tyypit, matalaryhtinen syvä pitkä avo runko, leveä kaula, jyrkkä lapa, lyhyt säkä, kantava lanne, kapeat reisilihakset 7

Melko hyvin kestäneet lyhytsääriset ahdasasentoiset jalat, tj hieman pihdissä
Kookkaat hyvät kaviot, vuohisnivel hieman täyttynyt 8-8-7 (kestosta)

Ahtaat suorat käyntiliikkeet.
Ej liikkeet väljenevät hieman ja tj liikkeet ahtaat ravissa 6

Rauhallinen tutkia, hpl, pyrkivä ja tottelevainen ajaa, hätäinen pysähdyksissä 7

---

Mielestäni sinänsä aika hyvä lausunto, että luonnepisteet voisivat olla paremmat (eivät pysyvä ominaisuus) ja vuohisnivelen täyttyminen oli todella tilapäistä - ei siis kroonista.
Jalkapisteisiin olen tosi tyytyväinen.

Tamma on siis niin keskiverto kun vaan olla ja voi... plup-indexikin sillä on 99 :D

Minulla on aivan liikaa tekemistä. Hermostuttaa kun ei kykene repeämään moneen suuntaan ja puuhata kaiken sen parissa mitä haluaisi tehdä. Toisaalta nämä luppohetket ovat turhauttavia. Nyt poika nukkuu, hevosetkin tietty jo nukkuvat, ostamani kankaat ovat kuivumassa ja tilaukset on lähinnä toistaiseksi tehty ennenkuin saadaan selvyyttä asioihin.

Eli ei oikein mitään tähdellistä mihin voisin vaikuttaa juuri nyt.
Voisin melkein ottaa rommikaakaon jos pääsisi täpinästä hiukan eroon, en ole ratsastanutkaan moneen viikkoon joten "seisominen" nousee hattuun pikemminkin minulla kuin Elsalla (jolla ei ole vieläkään hokkeja...) enkä oikein osaa olla. Illalla minä ja Lauri kilpailemme siitä kumpi saa tehdä tekemättömiä tehtäviä. Meikä laittaa ruuan, käy heittämässä iltatallin, nukuttaa pojan..

Tänään tulivat tilaamani kylpyankat :D Olen vakuuttunut että pian nekin tutut, jotka eivät ole suunnitelleet lasten hankkimista, innostuvat nähdessään mitä kaikkea meille tulee myyntiin.
Okei, valikoima on vielä suht suppea mutta olen saanut toivomiani yhteistyökumppaneita ja esimerkiksi imetyspaidat ovat aivan omaa luokkaansa - suomalaisen pienen yrityksen ompelemia... lupaan etten liioittele kun mainitsen taikasanat pitsi ja sametti.. ja kokoja sx-xxl.

Kankaisiin on mennyt nyt rahaa. Kuivaliinaneuloksen minimitilausmäärä oli 20m, joten sitä nyt sitten on ja saa minulta ostaa. En tiedä käyttääkö kukaan muu mustaa kuivaliinaneulosta mutta pian sellaisiakin kestovaippoja on saatavilla. Tilaus tehdään niin ikään suomalaisesta yrityksestä jonka tuotteilla on avainlippu haussa. Laatua siis :)

Domainkin on varattu mutta dyndns ei eilen pystynyt varmistamaan visan numeroa - vielä ei saatu käyttöön mutta toivottavasti lähipäivinä. Ja Laurikin on päässyt jo Ubuntun suhteen ihan hyvään vaiheeseen. Tällähetkellä mikään ei jarruta projektia.
Toivon että päästään avaamaan viimeistään viikkoa ennen vuodenvaihdetta!

Poika on 68,6cm pitkä ja painaa 8200g... sekä huutelee nyt äitiä takaisin makkariin seuraa pitämään.

Olen nähnyt alle viikon sisään kaksi kertaa unta yhdestä ihmisestä. Etenkin ensimmäisessä oli hyvin romanttissävytteinen lataus. Nimenomaan puhutaan enemmän ihastumisen, kuin seksuaalisen puolen tunteista. Aamulla oli vielä pitkään haikeata kun heräsin.

Viimeyönä hän oli unessani jälleen!
Olin aikeissa siinä kertoa unesta jonka olin hänestä aikaisemmin nähnyt ;) Jotenkin tässäkin oli sellainen rauhallinen ja kiintynyt olo. Hymyilyä ja sellaista hempeää. Sidos ei kuitenkaan ollut aivan yhtä voimakas kuin viimeviikkoisessa. Silti jäin herättyäni miettimään.

Tämä ihminen on oikeasti olemassa. Omituista kuitenkin on, että olemme olleet vain tuttuja, emme varsinaisesti edes kavereita. Olisinkohan nähnyt hänet viimeksi joskus vuonna 2001 Hervannassa kun istuimme porukalla baarissa. En ole koskaan ajatellut tästä ihmisestä sillätavalla tai pitänyt häntä mitenkään "erityisenä". Mukava kaveri toki - sitä en kiellä.
Mikä saa minut uneksimaan juuri hänestä? Alan yhä vakaammin uskoa että maailmassa asioilla on hyvin vähän tarkoituksia.

Ehkä tämä rauhallinen kotielämä ja ikävystyttävä vääjäämätön aikuistuminen nostaa vielä pintaan niitä kutkuttavia teini-ihastuksen tunteita, joita voin sitten kokea edes unissani.
Sellaista tunnetta ei ole toista, kun vatsanpohjalla on perhosia ja tekee mieli koskettaa jo pelkän uutuudenviehätyksen aiheuttaman sähkön vuoksi.
En vähättele omaa parisuhdettani, en vakisuhteita yleensä - niissä on pitkässä juoksussa paljon enemmän sisältöä kuin ihastumisissa. Silti tuo tunne on katoavaisuudessaan omaa luokkaansa.

Toisaalta tekisi jopa mieli jollain tavalla kertoa tälle ihmiselle miten hän sattumalta tuli käymään elämässäni ja kysyä kuulumisia.
Mutta sehän on vain itsensä huijaamista, koska elämällä ja unilla ei sen suurempaa yhteyttä ole keskenään.
En edes tiedä muistaako hän minua ja tuskin kuvaansa löytyy edes tästä galleriasta. Eiköhän tämä oma hämmennys aikaa myöten haihdu - ja toisaalta toivoisin näiden jatkuvan ;)

Lauri opetteli eilen konffaamaan Linuxia ja minä ompelin.
Tein Jullelle hienon batiikki-paidan vain huomatakseni tänä aamuna että kaula-aukko on noin pari senttiä liian pieni eikä paita täten mahdu pojalle...
Mistä helkkarista löytyisi pienipäinen lapsi noin 70cm paitaan?

Yksi mahis olisi tietty lisätä neppari olkasaumaan, johon onneksi kohdistin kaula-aukon resorinreunankin. Purkaminen on masentavaa.

Seesteistä ja miellyttävää, paitti että sain hesen limut syliini autossa kun kassapoika ol oli laittanut kannen huonosti kiinni.
Pitäisi alkaa tuottamaan, sain aikaa ihan hienon prototyypin jota ehkä kehtaa toteuttaa. Itse valmistamilla tuotteilla on paras kate mutta niin pitkään aikaan en ole mitään tehnyt että heti syntyisi hyvää jälkeä - pitää harjoitella.

Huomenna on ukin 85-vuotispäivät ja pitäisi vielä faijalle soittaa että koska tulemme.

Kaveri sai viime viikonloppuna pienen pojan <3
Ihanaa, nyt Julle saa leikkikaverin, kunhan vaan tulee käytyä siellä Hämeenlinnan suunnalla tai toisinpäin. Voi että, palan halusta taas nähdä miltä vastasyntynyt näyttää... Ihan kun ei olisi vauvakuume taas muutenkin. Poika on jo niin iso roikale, ei mikään pikkuvauva enää.

..sitten menen nukkumaan.

Homma tuntuu kasvavan suuremmaksi kuin alun perin piti - en tiedä, ehkä se on hyvä vaan. Nyt pitäisi hoitaa jotain käytännön asioita, ihan ensimmäinen olisi kirjanpitosoftan etsiminen. Pitäisi tsiigata demoja niistä ja päättää mihin uhraa. Firman nykyinen kirjanpitoveloitus ei sovellu tähän toimintaan ollenkaan joten on keksittävä jotain muuta. Kaksinkertaisen hallitsisin periaatteessa itse, pitäisi vaan vähän muistella koulussa opittua.

Verkostoituminen tapahtuu kuin itsestään, tosi mukavaa vastaanottoa olen saanut, samoin paljon tukea ja apua kavereilta. Ihan erityiskiitokset Spiikille <3 joka sai meidän muuttamaan koko serverisuunnitelmiamme ;) Näillä näkyminen on tulossa sitten Debian rullaamaan meidän orjakoneeseen, Laurikin lämpeni sille ihmeen kauniisti.

Halla herätti meidät tänä yönä. Se oli ilmeisesti nähnyt jotain painajaista ja herkesi haukkumaan. Pojat nukahtivat uudelleen mutta äiti jäi levottomaksi ja oli pakko nousta vähäksi aikaa. Julle muuten nukkui edellisyönä 7,5h yöunet, yhtään ei tarttisi olla enempää ennenkuin aletaan syödä kiinteitä. Jotenkin vaan pelkään maidontulon puolesta jos yöimetykset loppuu.

Hevoselämä on ollut sangen vaisua lumien tulon jälkeen - toisaalta se on antanut minulle mahdollisuuden keskittyä muuhun. Elsallahan ei ole vieläkään hokkeja, pitäköön nyt hiukan talvilomaa kirjauksen kunniaksi ja kasvatelkoon masuaan. Itse koitan sukkuloida miljoonan asian välillä. Asia, joka ei ole loppujenlopuksi ollut minulle koskaan vaikeaa ;)

Ei helkkari mikä mania päällä, olen vähänniinkun unohtanut syödäkin ;) Ja nukkuminenkin voisi tehdä terää. Mutkun ei nyt oikein osaa...
Pakko kuitenkin mennä, Jullella olisi syöttöaikakin varmaan kun kello on pian kolme yöllä.

Pakko koittaa viikolla vetää vähän unta palloon, nyt jo viimeyön lyhyillä unilla alkavat ajatukset puuroutua. Liivitilausta mietin.. pieni varastobudjetti asettaa tietynlaisia haasteita. Pitäisiköhän vielä itse lainata firmalle enempi rahaa kun kuun puolessa välissä sitä tulee. On paska nakki alkaa liian pienellä valikoimalla liikkeelle. Jengi muistaa että "eihän siellä ollut mitään".

Hullu perfektionismi nostaa päätään, mutta ehkä tässä on juuri siitä kyse. Meikäläisen on pakko saada homma kunnialla läpi, maksoi mitä maksoi. Siitä pitää tulla hyvä ja kaunis.

Hevi-, metalli- ja gootti-ihmisen lastentarvikekauppa.

Jo pelkästään yrittäjyyteen valmistautuvan ihmisen tulee ymmärtää ettei omalle työlle kannata laskea tuntipalkkaa.

Olenkohan joskus menneisyydessä ajatellut että html-koodaus ei ole minua varten. No, tässä se nähtiin ettei pidä aliarvioida itseään. Vähän vitutusta ja silmät ristissä jostain (jo useasti copypastetetusta) kohdasta unohtunut "-merkki - näin saa puoli tuntia kulumaan rattoisasti kun väsyneenä yön tunteita ei yksinkertaisesti näe kirjoitusvirhettään.

Myönnetään että minulla on käytössä hml-editori, ihan siitä syystä että näen samantien ruudulla mitä olen tehnyt ja värien määritys tuntuu helpommalta. Mitaan Drag'n'droppia en kuitenkaan käytä vaan alennuin viimein opettelemaan itse framejen teon ja kirjoitan käsin. Yksinkertaisuus tulee olemaan kaunista ;)

Ketään arvostelematta, tuntuu etteivät ihmiset ole katsoneet ikinä kotisivujensa sorsia.
Siis anteeksi mutta hyi helvetti! Samat ihmiset kaiketi pesevät kuitenkin vessanpyttynsä tiskitkin lajitellaan koneeseen mutta html on niin karsean näköistä sekasotkua ettei siitä ota selvää Erkkikään. Roskat kai on tapana viedä roskalaatikkoon? Mutta ei html:ssa! Vaikka puolet koodista on turhaa niin siellä se saa kuormittaa kaistaa ihan vapaasti. Itse pyrin siihen että koodini olisi yksinkertaista, siistiä ja helppoa luettavaa. Koska itse en ole mikään guru, en halua sinne mitään ylimääräistä mistä en tiedä mitä se tarkoittaa. Turha haaveilla ettei sivuja tarvitsisi muokata enää koskaan.

Seuraava pieni ongelma on domainnimi tai ei niinkään domain vaan pitäisi päättää hommaammeko reitityspalvelun vai kiinteän ip:n.
Mikään webhostaus ei innosta, tahdon että homma hoituu omalta koneelta jolloin on helpompi vaikuttaa asioihin. Meillä kuitenkin on ollut ennenkin serveri pystyssä joten ei tuota ongelmia kun Lauria vähän potkii perseelle. Nythän meille saapui juuri uusi tehomylly joka tosin on vasta kokoamisvaiheessa. Nyt on perkele pelit ja pessaarit eikä teho lopu heti kesken.

Minua jotenkin jännittää ja pelottaa tehdä tilaukset, mutta positiiviselta näyttää. Ehkä joskus sitten ensi keväänä voi miettiä jääkö sitä palkkaa nostettavaksi, siihen asti olen perheyrityksen ilmainen orja enkä ikinä tule saamaan korvausta työtunneistani.

Heinät eivät enää homehdu kun ilmankosteus on laskenut. Pakkasten kunniaksi meille tuli lauantaina uusi kuorma freesiä heinää ja vanhat nuhraantuneet sai kantaa tunkiolle.
Muutenkin ulkona on ihanan raikasta ja valoisaa.

Mutmut. Takkaa saa polttaa kokoajan. Lisäksi vituttaa aivan hurjasti se, että Caritalla ei ollutkaan Elsalle talvikenkiä kun se edellisviikon perjantaina kengitettiin eli tässä nyt sitten ollaan. Luulisi kengittäjän jo lokakuun lopussa tajuavan että niitä talvikenkiäkin olisi hyvä varata mukaan. Nyt tulee tuplahintainen kengitys sitten kun joudun pyytämään jonkun noitten hokkien takia.
Seisköön hevonen nyt hetken, lomailee sitten vaikka tuon kirjauksen kunniaksi.
...ja just kun meillä alkoi kenttätreenit ja ratsuttajaakin oli tarkoitus käyttää.
Tää on niin tätä.