IRC-Galleria

Olin sitten ajatellut tänään ommella, tuskin tulee tehtyä.

Hakiessani hevosia sisään Heta ontui ja hankkarin yläosa reagoi. Soittelin Annelle, katsellaan aamuun ja soitan päivystävälle jos ei ole parempi. Olen nyt senverta hermona että kiskaisin tölkin batterya ja yhden rommipaukun enkä tiedä pystynkö keskittymään oikein mihinkään enää tänäiltana.

Hankkarivammoja on kolmenlaisia. Lieviä, paskoja ja totaalipaskoja. Toivotaan nyt että tässä olisi kyse vain venähdyksestä. Ensinäkemältähän ei näistä pysty sanomaan mitään kun eri hevoset reagoi niin eri tavalla. Toinen voi olla ihan jalaton pienestäkin ja joku juoksee vielä kilpaa vaikka jalka olisi tosi kipeä (ennenkuin totaalirepsahtaa).

Hevoset. Perkele.
Hullu saa olla kun jaksaa puljata ja harrastaa niitten kanssa. Aika ajoin tulee vastaan surua, murhetta ja huolta. Nytkin tarha on liukas kun lumet sulivat pois ja siellä ne ovat taas kaahottaneet surutta menemään. Mudassa ei paljon hokitkaan auta. Elsakin on yhden kenkänsä hukannut johonkin, eivät olleetkaan kuin ihan uudet kesäkengät jotka olisin laittanut talteen kevättä varten.

No, ennenkaikkea huolissanihan minä olen. Ei sitä osaa muutakaan. Turhauttavaa kun ei tässävaiheessa voi oikeastaan kuin odottaa aamuun, eipä päivystävä ilman ultraa voi todeta sen enempää kuin minäkään. Jalka reagoi ja turvotusta on tuntuvasti mutta ei näkyvästi. Ontuminen taas oli liiankin selvää.

Sunnuntaina käytiin Annen kanssa heittämässä pitkästä aikaa tunnin maastolenkki. Elsalta on toinen takakenkä irti joten käveltiin lähinnä ja jutusteltiin siinä samalla.
Olen todella iloinen että tuli lähdettyä, mieli piristyi ja sai raitista ilmaa :) Ja hevonenkin oli mielissään.

Eilen sain tilaamani 20m kuivaliinaneulosta jonka kävin Nummelasta hakemassa. Lauri oli ystävällisesti jättänyt Skodan tankkaamatta ja ajelin varoitusvalon kokoajan palaessa höyryillä kirkonkylälle. Otin Ergonkin vaan ihan sen vuoksi mukaan jos löpö loppuu ja joudun kantamaan lasta. Onneksi päästiin kuitenkin tankille asti - olin kotona käynyt kaikki jerrykannujen pohjat läpi ja ehkä sieltä puolisen litraa sain ylimääräistä tiristettyä tankkiin.

Tultiin vielä kaupan kautta kotiin ja Laurikin tuli suht aikaisin. Syötiin, konffailtiin, kirjoittelin meilejä ja kävin tekemässä tallia. Kun Julius meni klo 21 aikoihin nukkumaan ompelin yhdet vaippakuoret. Prototyyppi L-koon "Thunder" fleecevaippakuoresta on nyt valmis. Aamusella pääsin sovittelemaan kun poika heräsi ja se passaa mycke bra. Täytyy vaan katsoa miten tuota saisi järkevimmin pienennettyä M ja S -kokoon.
Muutenkin se kolmisen metriä mustaa fleeceä jonka ostin, on kulunut aivan hujauksessa. Kun lähden viemään kuivaliinakankaita tässä joku päivä taskuja varten Espooseen niin täytyy samalla hakea vähän lisää.

Tälläviikolla pitäisi vielä palaveerata Laurin serkun kanssa, tehdä koevedokset painomateriaalista, käydä hakemassa minulle Tetanus ja Juliukselle uusintarokotus (siinä meneekin sitten yksi yö valvomiseksi...) ja mielellään saada T-paidat Pilpalasta ja joku toimiva kirjanpito-ohjelma valittua (nuo demot joita olen kokeillut eivät ole vakuuttaneet). Lauantaina olisi taas tarkoitus mennä maastoon ja tahtoisin liikuttaa tässä joku päivä tamman muutenkin nyt kun ei ole enää liukasta.
..ja nukkuakin pitäis mutta eikös se ole toissijaista?

Domain on nyt pystyssä, www.hevitutti.com. Vaikka ei siellä vielä mitään ihmeellistä ole :)

Kaimani linkistä sain tälläisen tuloksen, kilpailuviettiä en allekirjoita, mutta muuten aika hyvin :)

---

Vihreä on yksi voimakkaimmista auran väreistä. Vihreä ihminen on erittäin älykäs. Hänen oivalluksensa on terävää ja nopeaa, hän on hahmottanut ongelman ytimen ja keksinyt ratkaisun ennen kuin toiset ovat edes epäilleet jonkin olevan pielessä. Mutta koska eteneminen alkupoisteestä päätepisteeseen on vihreälle niin nopeaa ja vaivatonta, häntä ei juurikaan huvita jäädä näpertelemään välivaiheiden kanssa.

Liian yksityiskohtaisesti määritelty projekti on vihreälle tylsä. Hän haluaa kehittää idean, laatia suunitelman ja antaa sitten toisten toteuttaa sen ja hoitaa hänelle itselleen tylsät yksityiskohdat.

Vihreä ihminen vetää puoleensa niin valtaa kuin rahaakin. Hän on nopean älynsä ansiosta erittäin tehokas ja halutessaan hyvinkin järjestelmällinen. Vihreä tunnistaa kaavat ja löytää ratkaisut nopeasti - ja kirjoittaa mielellään itselleenkin muistilistoja ruksattaviksi.

Jos vihreä saa itselleen valtaa, hänelle ei mikään ole mahdotonta. Hän on hyvin tavoitehakuinen ja määrätietoinen pyrkiessään omaan tavoitteeseensa. Tämän seurauksena vihreä myös helposti uppoutuu tyhönsä kaiken muun unohtaen.

Vihreä on myös erittäin voitontahtoinen ja kilpailuhenkinen. Hän ottaa mielellään riskejä ja saattaa sortua uhkapelin pauloihin, ainakin jos voitot ovat tarpeeksi suuria.

Vahvatahtoinen vihreä oli toidennäköisesti se, joka keksi lauseen ²It is my way - or the highway². Hänen mielestään hänen vaihtoehtonsa on ainoa oikea - ja älynsä turvin hän yleensä vakuuttaa, tai ainakin vaientaa, myös vastaväittäjänsä.

Sk 156 lk 157 vp 167 rl 45 ry 185 esy 20,5 la 4-

Tyydyttävät tyypit, matalaryhtinen syvä pitkä avo runko, leveä kaula, jyrkkä lapa, lyhyt säkä, kantava lanne, kapeat reisilihakset 7

Melko hyvin kestäneet lyhytsääriset ahdasasentoiset jalat, tj hieman pihdissä
Kookkaat hyvät kaviot, vuohisnivel hieman täyttynyt 8-8-7 (kestosta)

Ahtaat suorat käyntiliikkeet.
Ej liikkeet väljenevät hieman ja tj liikkeet ahtaat ravissa 6

Rauhallinen tutkia, hpl, pyrkivä ja tottelevainen ajaa, hätäinen pysähdyksissä 7

---

Mielestäni sinänsä aika hyvä lausunto, että luonnepisteet voisivat olla paremmat (eivät pysyvä ominaisuus) ja vuohisnivelen täyttyminen oli todella tilapäistä - ei siis kroonista.
Jalkapisteisiin olen tosi tyytyväinen.

Tamma on siis niin keskiverto kun vaan olla ja voi... plup-indexikin sillä on 99 :D

Minulla on aivan liikaa tekemistä. Hermostuttaa kun ei kykene repeämään moneen suuntaan ja puuhata kaiken sen parissa mitä haluaisi tehdä. Toisaalta nämä luppohetket ovat turhauttavia. Nyt poika nukkuu, hevosetkin tietty jo nukkuvat, ostamani kankaat ovat kuivumassa ja tilaukset on lähinnä toistaiseksi tehty ennenkuin saadaan selvyyttä asioihin.

Eli ei oikein mitään tähdellistä mihin voisin vaikuttaa juuri nyt.
Voisin melkein ottaa rommikaakaon jos pääsisi täpinästä hiukan eroon, en ole ratsastanutkaan moneen viikkoon joten "seisominen" nousee hattuun pikemminkin minulla kuin Elsalla (jolla ei ole vieläkään hokkeja...) enkä oikein osaa olla. Illalla minä ja Lauri kilpailemme siitä kumpi saa tehdä tekemättömiä tehtäviä. Meikä laittaa ruuan, käy heittämässä iltatallin, nukuttaa pojan..

Tänään tulivat tilaamani kylpyankat :D Olen vakuuttunut että pian nekin tutut, jotka eivät ole suunnitelleet lasten hankkimista, innostuvat nähdessään mitä kaikkea meille tulee myyntiin.
Okei, valikoima on vielä suht suppea mutta olen saanut toivomiani yhteistyökumppaneita ja esimerkiksi imetyspaidat ovat aivan omaa luokkaansa - suomalaisen pienen yrityksen ompelemia... lupaan etten liioittele kun mainitsen taikasanat pitsi ja sametti.. ja kokoja sx-xxl.

Kankaisiin on mennyt nyt rahaa. Kuivaliinaneuloksen minimitilausmäärä oli 20m, joten sitä nyt sitten on ja saa minulta ostaa. En tiedä käyttääkö kukaan muu mustaa kuivaliinaneulosta mutta pian sellaisiakin kestovaippoja on saatavilla. Tilaus tehdään niin ikään suomalaisesta yrityksestä jonka tuotteilla on avainlippu haussa. Laatua siis :)

Domainkin on varattu mutta dyndns ei eilen pystynyt varmistamaan visan numeroa - vielä ei saatu käyttöön mutta toivottavasti lähipäivinä. Ja Laurikin on päässyt jo Ubuntun suhteen ihan hyvään vaiheeseen. Tällähetkellä mikään ei jarruta projektia.
Toivon että päästään avaamaan viimeistään viikkoa ennen vuodenvaihdetta!

Poika on 68,6cm pitkä ja painaa 8200g... sekä huutelee nyt äitiä takaisin makkariin seuraa pitämään.

Olen nähnyt alle viikon sisään kaksi kertaa unta yhdestä ihmisestä. Etenkin ensimmäisessä oli hyvin romanttissävytteinen lataus. Nimenomaan puhutaan enemmän ihastumisen, kuin seksuaalisen puolen tunteista. Aamulla oli vielä pitkään haikeata kun heräsin.

Viimeyönä hän oli unessani jälleen!
Olin aikeissa siinä kertoa unesta jonka olin hänestä aikaisemmin nähnyt ;) Jotenkin tässäkin oli sellainen rauhallinen ja kiintynyt olo. Hymyilyä ja sellaista hempeää. Sidos ei kuitenkaan ollut aivan yhtä voimakas kuin viimeviikkoisessa. Silti jäin herättyäni miettimään.

Tämä ihminen on oikeasti olemassa. Omituista kuitenkin on, että olemme olleet vain tuttuja, emme varsinaisesti edes kavereita. Olisinkohan nähnyt hänet viimeksi joskus vuonna 2001 Hervannassa kun istuimme porukalla baarissa. En ole koskaan ajatellut tästä ihmisestä sillätavalla tai pitänyt häntä mitenkään "erityisenä". Mukava kaveri toki - sitä en kiellä.
Mikä saa minut uneksimaan juuri hänestä? Alan yhä vakaammin uskoa että maailmassa asioilla on hyvin vähän tarkoituksia.

Ehkä tämä rauhallinen kotielämä ja ikävystyttävä vääjäämätön aikuistuminen nostaa vielä pintaan niitä kutkuttavia teini-ihastuksen tunteita, joita voin sitten kokea edes unissani.
Sellaista tunnetta ei ole toista, kun vatsanpohjalla on perhosia ja tekee mieli koskettaa jo pelkän uutuudenviehätyksen aiheuttaman sähkön vuoksi.
En vähättele omaa parisuhdettani, en vakisuhteita yleensä - niissä on pitkässä juoksussa paljon enemmän sisältöä kuin ihastumisissa. Silti tuo tunne on katoavaisuudessaan omaa luokkaansa.

Toisaalta tekisi jopa mieli jollain tavalla kertoa tälle ihmiselle miten hän sattumalta tuli käymään elämässäni ja kysyä kuulumisia.
Mutta sehän on vain itsensä huijaamista, koska elämällä ja unilla ei sen suurempaa yhteyttä ole keskenään.
En edes tiedä muistaako hän minua ja tuskin kuvaansa löytyy edes tästä galleriasta. Eiköhän tämä oma hämmennys aikaa myöten haihdu - ja toisaalta toivoisin näiden jatkuvan ;)

Lauri opetteli eilen konffaamaan Linuxia ja minä ompelin.
Tein Jullelle hienon batiikki-paidan vain huomatakseni tänä aamuna että kaula-aukko on noin pari senttiä liian pieni eikä paita täten mahdu pojalle...
Mistä helkkarista löytyisi pienipäinen lapsi noin 70cm paitaan?

Yksi mahis olisi tietty lisätä neppari olkasaumaan, johon onneksi kohdistin kaula-aukon resorinreunankin. Purkaminen on masentavaa.

Seesteistä ja miellyttävää, paitti että sain hesen limut syliini autossa kun kassapoika ol oli laittanut kannen huonosti kiinni.
Pitäisi alkaa tuottamaan, sain aikaa ihan hienon prototyypin jota ehkä kehtaa toteuttaa. Itse valmistamilla tuotteilla on paras kate mutta niin pitkään aikaan en ole mitään tehnyt että heti syntyisi hyvää jälkeä - pitää harjoitella.

Huomenna on ukin 85-vuotispäivät ja pitäisi vielä faijalle soittaa että koska tulemme.

Kaveri sai viime viikonloppuna pienen pojan <3
Ihanaa, nyt Julle saa leikkikaverin, kunhan vaan tulee käytyä siellä Hämeenlinnan suunnalla tai toisinpäin. Voi että, palan halusta taas nähdä miltä vastasyntynyt näyttää... Ihan kun ei olisi vauvakuume taas muutenkin. Poika on jo niin iso roikale, ei mikään pikkuvauva enää.