IRC-Galleria

Kävin perjantaina vielä ratsastamassa Elsalla. Mulla oli varsat mukana, mutta koska portti oli auki niin Giitta paineli pitkin pihoja. Pieni hävetys kun se laukkasi pukitellen naapurin pihaan, kävi kääntymässä siellä ja tuli takaisin. Leikkivat takaa-ajoleikkejä Rokin kanssa. Onneksi Elsa ei pahemmin välitä. Mentiin raviakin suht paljon enkä pudonnut vaikka ei ollut satulaa ;) Joku 20min yhteensä.

Lauantaina käytiin Hämeenlinnassa mutta ei sitten menty festeille. Oltiin Piparkakkutalossa syömässä, helkkarin hyvää, kierreltini vähän cityssä ja lähdettiin kotiin. Yksi siideri, tuhti ruoka ja auringonpaiste väsyttivät minut muutamassa tunnissa. Julius oli ukilla ja mummulla hoidossa (ne olivat aivan tohkeissaan miten ihana poika ja kiva hoitaa) ja oli mennyt hienosti. Kun päästiin kotiin niin menin pojan kanssa nukkumaan, ei jaksanut enää iltaa istua.

Yöllä heräsin voimakkaaseen jyminään. EI HELVETTI, hevoset irti? Puin päälleni ja ryntäsin ulos.. elukoita ei näkynyt pihassa. Sitten tajusin.. Karkkilassa oli ilotulitulitus. Klaffit laidunsivat tyytyväisenä pimeydessä ja jatkuva jyminä ja rätinä kantautui maaseudun yli meille vaikka välkettäkään ei näkynyt. Siellä oli Beach Party meneillään.

Nyt aamusella sattui vielä episoidi, kun Julius repi vaipan pois ja kakkasi lattialle. Kun veimme likapyykkiä pois, se oli kakannut lisää ja sotkenut kakkaa ympäri lattioita. Lapsi ei arvostanut kun riisuin ja retuutin pesulle, mutta pakko oli. Onneksi sain hänet pian leppymään patonginpalasella ;)

Katson ikkunasta ulos ja näen miten hännät pyörii.
Klaffit ovat takapihaa siivoamassa. Ehkä saa noita pusikkoja vähän raivattua kun tunkeutuvat pensaiden lävitse ja tamppaavat maata.
Eilen etenkin Giitta spurttaili hullunlailla, mutta aidat ovat edelleen pystyssä. Onhan tuo tarha kohtuupieni muihin aitauksiin verrattuna mutta eivät ne tuossa paria päivää pitempään olekkaan.

Pimu ja Jasso ovat alalaitumella eivätkä paljon muuta näytä kaipaavan. Niillä on paljon ruokaa, vettä ja mineraalikivi joten elämä hymyilee näilläkin hyväkkäillä.

Tänään on perjantai. Viinepullon voisi hakea.

Eiköhän me sinne Hämptoniin tulla. Marinka lupasi lauantaina illalla tarkistaa hevoset.

Kävin illan kunniaksi vielä klo 22 jälkeen ratsastamassa.
Heitin Elsalle suitset naamaan, kypärän omaan päähäni ja kiipesin multakasan päältä paljaaseen selkään. Kierrettiin vähän kentällä ja ravattiin pari pitkää sivua. Kyllä mulla on onneton tasapaino taas vaihteeksi!

Varsat olivat ensin kauhuissaan mutta seurailivat sitten kiinnostuneina mukana. Olo oli kuin isollakin pomolla kuin sain päättää millaisia ratsastuskentän teitä hevosjengi seuraavaksi noudattaa ja mitä askellajia mennään ;)
10-15min me vain köpsöteltiin kun Elsakin on mammalomaillut niin pitkään. Jos tästä vähitellen alkaisi varoen virkistämään muistia ja peruskuntoa saada esiin. Vaikka maastoon ei kunnolla pääse varmaan ennen vuodenvaihdetta.

Olen jäänyt jo viikon ajaksi jumiin tälle keskustelupalstalle:
http://www.murha.info/phpbb2/index.php

Kiinnostavaa luettavaa monessa aihepiirissä :D

Mietimme Laurin kanssa jos lähtisimme viikon päästä Hämeenlinnaan kuuntelemaan Kotipeltoa :D Siellä on Wanajafestival linnan juurella, joten olisi kerrankin hyvä mahdollisuus käydä jossain ja jakaa ehkä vähän flyereitakin.
Pitää vaan miettiä jos saisi IVLIVksen johonkin hoitoon pariksi tunniksi.

Nyt pitää mennä vähän katsomaan jotain vaatetta päälle. Lähdetään Solstrandiin syömään ja käydään hakemassa samalla akkupaimen. Pimu ja Jasso tulevat todennäköisesti maanantaina.

why don't you take me there
wanna feel some infinity
why don't we just dare
coz after all remains ... Eternity

Ihme häsläystä tämä elämä. Nyt en valita, kissan nostaminen (taas kerran) pöydälle tuotti tulosta. Ehkä tämä loma alkaakin ihan mukavissa merkeissä.
Ensi viikon alusta tulee suokkikaksikko meidän alalaitumelle ja syksyn tullen siirtyvät talliin, saan taas karsinansiivousapua ensi talveksi.
Lisäksi Rokin kohtalo valottuu varmasti lähiviikkoina, mutta hyvältä näyttäisi tilanne tällä hetkellä.

Ainoa paska juttu just nyt on rahatilanne, kun mitään ei saa tehtyä. Akkupaimen on pakko ostaa ja siihen se sitten jää. Pitää repiä varsamaksuihin rahat jostain.
Olisin varmaan jo maksanut molemmat jos vaan orinomistajat olisivat pikkuisen aktiivisempia. Marjo lupasi laittaa mulle tilinumeroaan pari viikkoa sitten mutta eipä ole kuulunut. Mirkka taas unohti ensin vastata viestiini ja sanoi vaan että ilmoittelen kun liikun sillä suunnalla.
No, tunnistajan tuntien ne tulee kun tulee ja Amatsonin todistuksen saa Suville ihan parissa päivässä postitse. Hippokseen olen jo kumpaisenkin ilmoittanut ja siellä ne näkyy.

Giitta ja Elsa vuoltiin eilen. Sitä ennen Giitta rikkoi aidan ja jumpitteli aasin lailla. Jouduin sitomaan sen kiinni (jännitti vähän) siksi aikaa kun nostin aitoja pystyyn. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja Caritalla ei kauaa nokka tuhissut kun vuoli molemmat tarhassa. Roki oli hyvin kiinnostunut siitä mitä kavioiden kanssa puuhasteltiin, mutta oli senverran vieraskorea ettei ihan uskaltanut jäädä rapsutettavaksi.

...to Asa bay.
Soi päässä koko aamun, jonka jälkeen oli pakko tulla nettiin etsimään Bathorya.
En ole koskaan ollut bändin suurin fani, mutta tänä vuonna noita napsahduksia tullut enemmänkin (vrt. Stratovarius) joten saas nähdä miten tässä käy.

Teknisesti, ei, ei ei! Mutta mielentilaan tuo saattaa ehkä sopia. Vitun ruotsalaiset.
Ehkä näitä voisi tänään kuunnella useammankin ja jos ei liikaa ahdista niin hommaa jonkun popimman levyn. (Mikähän se olisi? Hammerheart?)

Nimittäin masennus.

Tapahtumat viime torstaista lähtien ovat olleet omiaan vetämään minulta mehut pois.
Tekisi mieli vain maata aloillaan. Ensimmäisiä fyysisiä reaktioita on näkökentän kapeneminen ja näön huonontuminen, toinen kummitteleva päänsärky joka ei välttämättä koskaan iske, mutta puhaltelee niskaan.

Olen tullut siihen tulokseen että en voi paljon omilla tekemisilläni vaikuttaa siihen miten perhe-elämä sujuu. Jos minä romahtaisin, niin kaikki romahtaisi. Pitää vaan odottaa Laurin lomaan ja katsoa mitä tapahtuu. Tiedän myös että hän lukee tätä päiväkirjaa ja voin siihen sanoa että sen vuoksi on turha taas murjottaa kotiin tullessa. Jos joku tunkeekin paskat omaan sydämeensä niin koskaan en tule itse sellainen olemaan, live with that! Jos vituttaa niin puhumalla saan siitä purettua ainakin osan.

Kivaa on se, että Julius on kävellyt joitain askeleita ja että meidän hiirenloukkuun oli tullut hiiri.