IRC-Galleria

Jos joku sanoo päin naamaa että "sähän vaan istut päivät kotona" niin lyön turpaan.
Ja taustalta kuuluu "VÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!" kun lapsi ei päässyt kiipeämään sohvalta hyllyyn...

Eilen oli niin ennätysmegapahaolo ettei pahempaa ole vielä ollutkaan. Aamupäivällä alkoi ja iltaa ja yötä kohden vaan paheni. Aina kun joutui vähän tekemään jotain niin hankitut health-pointsis lähti kävelemään ja puoli yötä nukuin sohvalla. Kovin kirkkain odotuksin en tähänkään päivään lähde...

Sunnuntaina sain jotain hyödyllistäkin aikaan, nimittäin juoksutin Giittaa ensimmäisen kerran. Vasen kierros meni hienosti, mutta oikeaan kierrokseen tuli jurnutusta aina tarhan puolella. Kerran neuvoteltiin ja sen jälkeen lähinnä kannustin hidastelevan ponin siitä kohdasta, se juoksi taas puoli kierrosta ja jälleen hidastelu. Naruriimu on kyllä aivan liian iso, pitäisi löytää jostain pienempi. Toimii kuitenkin omalla ilmiömäisellä tavallaan.

Roki ja Elsa nukkuivat viimeyön pihatossa kuten varmaan tästä eteenpäin. Päiväksi laitetaan takaisin laumaan. Elsakin saa sitten extra-annoksen heinää. Kaikki muut hevoset ovat pikemminkin läskejä, mutta Elsan kylkiluut paistavat edelleen vaikka se syö 4 x annoksen väkirehua muihin verrattuna.

Perjantain kunniaksi on mainittava että sain viimeinkin haettua matolääkkeet Vermosta.
Ja söin mäkissa Fiesta-salaatin, oli ihan ok.

Vihdoin oli tullut uutinen että Hemu on todellakin tiine! Jippii!

Melkein viikko on taas hurahtanut huomaamatta. Ja tämä koko kuukausikin. Viikot eivät tunnu enää aivan niin pitkiltä koska väsymys on hieman hellittänyt. Sellainen peruslaiskuus on vielä jäljellä ja pitääkin olla koska rehkimisestä tulee niin totaalihuono olo. Pahoinvoinnin huippu oli perjantaina jolloin vain makasin sohvalla ja valitin, mutta tämä viikko on ollut helpompi - johtuukohan niistä inkiväärikapseleista joitten tehoon en uskonut mutta päätin kokeilla? Toisaalta parin viikon päästä tämän pitäisikin alkaa hellittää jos homma menee tutun kaavan mukaan.

Pakastepizzaa uunissa, poika nukkumassa. Se vanha tuttu rutiini.
Jäin suustani kiinni puhelimeen Lehtosen Mirkan kanssa, kuinkahan mahtaa käydä kun menen sinne visiitille parin viikon päästä. Odotamme molemmat innolla sitä että Amatsoni tulee Vihtiin, koska Mirkka ei ole nähnyt varsaa ollenkaan ja minäkin vain kahdesti. Onhan pikkutamma sentään Nipsun ensimmäine varsa ja tänä kesänä orilla oli myös laidunseuraa Mirkan omasta tammasta.

Meille ei ole tulossa varsoja ensi kesänä, mutta sitäkin enemmän jännitän sitä onko Elsan entinen tallikaveri Heta nyt tiinenä vai ei. Käyn kurkkimassa Hemun blogia joka päivä jos jotain uutta tietoa asiasta olisi ;) TAHDOMME VARSOJA!

Terhi oli taas päässyt otsikoihin, joten siitä tuli mieleen tämä reissu.

Selailin jokin aika sitten vanhoja kuvia joissa X vielä seurusteli Tepan kanssa. Istuvat Horzan mökin kuistilla röökillä. Taisi olla viimeisiä aikoja kun enää olivat yhdessä ja T oli jo silloin aika masentunut ja väsynyt. Sillä mökkireissulla taisi mennä nukkumaan parin kaljan jälkeen kun me muut jäimme viettämään suht hauskaa iltaa.

Siellä on paljon kuvia kun pojat maalasivat itselleen "pingviininvittu blaskimaskit" ja painivat läjässä. Xoxxon lisäksi siis Horza ja Derwy. Those were the days!

Tällä reissulla sattui myös legendaarinen Missä X-episoidi, kun Antille tuli hiukan paha olo kesken kotimatkan ja Hämeenlinnassa rautatiesillan valoissa avasi Talbotin oven ja laattasi kadulle. Eräs mummo katsoi hitaasti tapahtunutta. Myöhemmät laatat heitettiin puoliksi avonaisesta Talbun ikkunasta.

Huoltsikalla auton kylkeä pestessäni huomasin että Horza oli matkalla syönyt Missä X-karkkeja ja nyt ne koristivat tyylikkäästi Tulivaunujen kylkeä.

Jo viikonverran ollaan koitettu Juliuksen kanssa pukea kenkiä, mutta aina siitä tulee lohduton itku. Eikai sitä auta kuin olla kärsivällinen ja jatkaa. Ehkä olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, mutta kuka nyt kesällä kenkiä käyttäisi? ;)

Anteeksi kaikille joille on pitänyt meilata. Mä olen vaan niin kuolemanväsynyt etten ole saanut mitään aikaan pariin viikkoon. Alive and kicking kylläkin.
Ei tässä mitään hätää ole, kunhan vaan uuvuttaa.

Taas se ihmeellinen nivuskipu joka heijastuu etureiteen ja pahimmillaan myös selässä samalla puolella. Alan kohta epäillä että mulla oikeasti on ristiselässä jotain häikkää... Pitänee joskus kysyä lääkäriltä asiasta.

Ihan kuin siinä ei olsii tarpeeksi, mun ihottuma käsissä on eskaloitunut todella pahaksi. Iho on repeillyt ja papeimainen parista paikasta. Tätä samaa on ollut jo vuoden, ajoittain se pahenee, toisinaan taas on melkein kokonaan pois. Nyt kun olen käsitellyt kuivaheinää (jolle olen allerginen), niin dramaattinen muutos huonompaan suuntaan. Mulla on sellainen kutina että tämä sai alkunsa säilöheinän kanssa pelaamisesta mutta sen tarkemmin en osaa päätellä. Joka tapauksessa saan sanoa bye-bye hierontahommille kun kädet on tässä kondiksessa, tulehtuneet ja kivuliaat. Jokainen käsipesu (niitä tulee varmaan 10 päivässä...) on kidutusta.

Julius on ollut flunssainen tänään ja eilen. Jatkuvasti saa olla nuhanenää niistämässä ja siitähän poika ei tykkää.

Olen taas vaihteeksi ihan totaaliväsynyt.
Arki on raskaampaa kuin muistin ja Jullen uusien taitojen myötä se on muutenkin rankempaa. Jatkuvaa kiipeilyä pöydille, hyllyihin. Vessassakaan ei voi käydä ilman että ottaa pojan mukaan koska hän on hetkessä pahanteossa kun käännän selkäni.

Onneksi helteet todennäköisestä tämän jälkeen helpottavat. Ovat perkeleet vieneet minusta aivan kaiken mehun. Viikonloppuun ei kuitenkaan ole enää kuin huomispäivä. Jos mä saisin edes ihan pikkuisen relata silloin. En tiedä jääkö haaveeksi.

Vihasin tänään hevosia.
Vihasin niitä siksi että ilmankaan en osaa olla. Kiehuin sisäisesti kun Giitta kuopaisi etujalalla syömästään heinäkasasta osan mutaiseen maahan ja astui päälle. Ärsytti.

Tämä menee ohi, nyt vaan on hermot jostain syystä kuin viulunkielet. Toivottavasti tämä tästä pian helpottaa. Lapsikin on ränkännyt runsaasti koko päivän ja tekee sitä nytkin kun kielsin kiipeämästä olkkarin pöydälle. Nyt hammaspesulle ja nukkumaan.