IRC-Galleria

Tauski on valittu ensi jouluna suomen punaisenristin kerääjäksi, koska hän saa aina pataansa kun esiintyy julkisesti.

Eversti saapui etulinjaan tuomaan tietoja sotilaille:

- Vihollinen painaa päälle ainakin kolmen pataljoonan vahvuudella. Lisäksi paikalle on siirretty lisää tykistöä ja panssareita. Odotettu viholliskosketus millä hetkellä hyvänsä. Mahdollisesti myös sivustauhka on otettava huomioon.

- Herra eversti, asemat pidetään, ei huolta.

- Ai niin, yksi juttu vielä. Huolto muuten unohti toimittaa ruokaa etulinjaan.

11 homoa ja 1 heteromies lukitaan taloon. Homojen tehtävänä on selvittää, kuka on hetero. Kerran viikossa joku joutuu äänestyksessä ulos talosta, kunnes vain kaksi on jäljellä tai hetero joutuu äänestetyksi ulos.
Jos homot onnistuvat poistamaan heteron talosta, he voittavat miljoona dollaria. Jos hetero on toinen jäljellä olevista miehistä talossa, voittaa hän miljoona dollaria.
Tässä tulee jutun ohjelman idean hienous:
Yksikään miehistä ei itse asiassa ole homo, he vain luulevat olevansa juuri se yksi hetero homojen keskellä.

Ei tämä tarvitse isompia esittelyjä. Kuunnelkaa ja nauttikaa :D

http://static.ylilauta.org/files/r1/orig/mbdlsbxj/Maansiirtofirman_avaruusseikkailu.mp3

Ajattelin tässä vähän aukaista tätä tunnetta.

Ensin biisistä kohta, joka saa herkistymään.

Sabaton - Hearts of Iron
"Who could ever have believed,
Seems like nothing's been achieved
Just to walk a day, go all the way
The fronts are closing in
As the end is drawing near,
The 12th Army interfere
Open up a route, get people out,
It's forces spread out thin

It's the end of the war
(Hold the corridor!)
Reach for Elbe's shore!

It's the end, the war has been lost
Keeping them safe 'til the river's been crossed
Nicht ein Schlacht, ein Rettungsaktion
Holding their ground 'til the final platoon
„Hurry up, we're waiting for you“
Men of the 9th and civilians too!
Dispossesed, surrendering to the West"

Syy herkistymiseen on seuraava: Ajattelen niitä saksalaisia sotilaita, joita ei natsismi innostanut ollenkaan, joutuivat taistelemaan silti sen puolesta. 12. Armeija päätti toimia Hitlerin käskyjen vastaisesti, eikä lähtenyt tukemaan Berliiniä. Sen sijaan he aukaisivat portin, reitin länteen ja auttoivat 9. Armeijaa, joka taisteli neuvostojoukkoja vastaan.

Ajatella. KAHDEN armeijan jäänteet taistelevat hävittyä taistelua vain koska halusivat mahdollisimman monen sotilaan turvaan ja siviilejä mahdollisimman paljon ennen kuin NL:n joukot vyöryivät Berliiniin ja sen lähialueille. Kaksi armeijaa auttavat toinen toistaan toivottomassa tilanteessa.


Siellä on monet äärimmilleen rasittuneet sotilaat antaneet kaikkensa, jotta saisivat siviilit turvaan, itsensä siinä samalla.
Elbellä jenkit katselivat ja eivät ensin meinanneet päästää saksalaisia ylittämään jokea, mutta lopulta vetäytyivätkin pois ja sitten alkoi vyöry sotaan kyllästyneiden sotilaiden ja siviilien joenylitys. Moni menetti henkensä siinä samalla, koska Puna-Armeija aloitti tykistötulen sillalle. Viimeiset yksiköt pidättelivät neuvostojoukkoja kunnes "viimeinenkin joukkue" pääsee sillan yli.

Kirjoitan tätä kyyneleet silmissä(samalla kuunnellen kyseistä biisiä), koska tuollainen uhrautuvaisuus on kunnioitettavaa, kun se tehdään oikean asian puolesta.

Sota.
Termi, joka sisältää paljon tuskaa ja surua.
Maailma, joka on läpeensä pahuuden ja kärsimyksen vääristämä.
Tuhon, epäjärjestyksen, kauheuksien maailma.
Kuoleman valtakunta.

Kuolema
Termi, joka sisältää väsymättömän ahneuden perikuvan.
Kuolema nauttii sotilaiden tuskasta ja kärsimyksestä.
Aina. Jatkuvasti. Loputtomasti.
Kuolemalle tämä on sama kuin ihmisten toisilleen antama hellyys.
Suudelma kuolemalta on viiltävä, syleily kylmän kangistava.
Hellyys kuolemalta tuo kuolemaa, ikuista rauhaa kaikesta.
Kuolema ei voi käsittää, miksi sotilas niin epätoivoisesti väistää,
väistää hänen syliään. vapauttavaa syliään.
Syliä, joka päästää sotilaan ikuiseen lepoon.
Sotilas kuitenkin näkee kuoleman vilpillisen verhon taakse,
ei suostu hyväksymään väistämätöntä.
Kieltäytyy antautumasta.

Sotilas
Pelinappula, viskattuna sodan ja kuoleman pelikentälle.
Kentälle, missä kuolema korjaa satoaan väsymättä.
Sotilaalla ei ole muuta kuin itsensä ja toverinsa.
Yhdessä koettu tuska ja kärsimys sitoo heitä iäti.
Toveruus suojaa jonkin verran kuolemalta, sen kylmyydeltä.
Mutta ei täysin. Joskus kuolema löytää särön toveruuden suojamuurista.
Tällöin sotilas kokee fyysisiä haavoja, syviäkin. Kuoleman raastava suudelma.
Ne parantuvat aikaa myöten, mutta henkiset haavat. Ne eivät parane koskaan.
Sotilas kantaa niitä hamaan loppuun saakka, edes toveruus ei voi parantaa niitä.
Jokaisella on omat haavat kannettavanaan.

Syvät, näkymättömät haavat.

Sota, kuolema, sotilas
Yhdessä muodostavat kokonaisuuden.
Maailman täynnä sortoa.
Kuoleman sortoa sotilasta kohtaan.
Julmuutta sodan mahdollistamana.
Julmuus, joka ylittää jopa toveruudenkin rajat.
Kuoleman herkkujuhla, sotilaan epätoivo, sodan raakuus.
Sota kuoleman grillijuhla, sotilas kuoleman grilliherkku,
kuolema sotilaan syvimpien haavojen leikkaaja.

Haavojen, joiden parantumista ei sotilas näe kuin vasta,
antautuessaan kuoleman syleilylle.

Vihdoinkin kotiutunut Helsingin reissulta ja nyt rentoutumaan vkl:n viettoon.

http://youtu.be/KrVC5dm5fFc

Saksan kieli kuulostaa...
[_] pehmeältä runoilulta
[x] Aggressiiviselta käskyttämiseltä.
Mutta sitten sain tällaisen videovastauksen: :D :D

Suihkunraikkaana on mukava vähän siivota ja kuunnella taustalla Talamascaa:
http://youtu.be/NT0YBQpmEjg?list=PL3E9899CE08EE616F

"Mom, why do the best people die early?"

"When you're in a garden, which flowers do you pick?"

"The most beautiful ones".