Tässä oon ajatellu useinkin näitä asioita. Ehkä pistän vaan listan jutuista ni käy helpommin.
- Mun kaveripiireissä näyttäs olevan tasan kaksi ihmistä jotka osaa ajatella astetta syvemmälle. En meinaa täällä että muut olis jotenki yksinkertasia. Tällä meinaan siis että ne kaksi ajattelevet tapahtumiin ja asioihin sanalla 'Miksi?', ' 'Miten?'. Muut yleensä tyytyvät vaan toteamaan että 'Noin.'. Turha kysyä nimiä. Saat vain vittuuntuneen vastalauseen jos kyselet.
- Mua vituttaa hyvin usein joku asia mille en keksi selitystä. Siis muuten vaan slaikka otsassa.
- Mietin lähes päivittäin että voisin mennä jonnekkin metsään erakoitumaan. Välillä teen sen niin että suljen kännykän. Vihaan niitä päiviä kun luuri soi herkeämättä. Pitäs varmaan tuntea vähemmän ihmisiä.
- Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos. ;) Ylläri. Siis jopa minä muutun.
- Ja viimeisimpänä mutta EI TODELLAKAAN vähäisimpänä vihaan että pitää lähteä kiireellä jonnekkin vaikka sinne 'jonnekkin' ehtii ihan hyvin ilman kiirehtimättäkin.