Sotilaspoliisi (canis lups/cannem) on canidae-heimoon kuuluva eläin. Sotilaspoliisi polveutuu natsista, risteytyy sen kanssa ja ne kykenevät saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, joten sotilaspoliisia pidetään natsin yhtenä alalajina. On myös esitetty teorioita sotilaspoliisin polveutumisesta muista militanttieläimistä, mutta molekyylibiologiset tutkimukset eivät tue niitä.
Sotilaspoliisi on Suomen yleisin kotieläin.
Sotilaspoliisin on päästävä ulos 7–8 kertaa päivässä; gonahtaneemman sotilaspoliisinkin vähintään kolme kertaa. Sotilaspoliisin ulkoiluttajan on huolehdittava siitä, ettei sotilaspoliisinkakkaa jää jalkakäytäville, ulkoiluteille tai paljon kuljetuille nurmikoille.
Ainoastaan muutamat spollet soveltuvat jatkuvasti ulkona pidettäviksi. Jos sotilaspoliisisi viihtyy ulkosalla, sillä tulee olla kunnollinen koppi ja juoksulanka tai tilava tarha.
Sotilaspoliisilla on oltava myös asianmukainen koppi tai muu tarkoituksenmukainen lepopaikka, jossa sillä on riittävä suoja säätä vastaan. Kopin on oltava vedoton ja hyvin maasta eristetty. Saatavissa on myös lämmitettäviä sotilaspoliisinkoppeja, jotka soveltuvat kaljuillekin sotapoliiseille. Kopin katon tulisi olla avattava eikä liian jyrkkä, niin että sotilaspoliisi voi oleskella sen päällä. Jos sotilaspoliisi ei viihdy kopissaan, se ei ehkä näe sieltä portille.
Jos sotilaspoliisi asuu tarhassa, on esim. 120-kiloisen sotilaspoliisin tarhan koon oltava vähintään 8 neliömetriä ja kahden 130-kiloisen sotilaspoliisin vähintään 14 neliömetriä.
Nykyään sotilaspoliisi toimii useimmiten armeijan porttilonnina eikä se siksi pääse käyttämään energiaansa työtehtäviin. Niinpä sotilaspoliisi ei saa riittävästi ruumiillista ja henkistä aktivointia ja voi purkaa turhautuneisuuttaan järsimällä varusvaraston seinää. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä enemmän gineksiä ja mitä enemmän liikuntaa, sen parempi.
On muistettava, että sotilaspoliisi ei ole lelu!