IRC-Galleria

Rakastuminen on kuin suutelemista:Jokainen tekee sen omalla tavallaan. Ikimuistoinen romanssi voi alkaa hetkellisestä,kauniista kohtaamisesta tai yhteisen ystävän kautta, joka sitten unohtuu kokonaan siinä tohinassa. Tuntuu kuin niskakarvat nousisivat pystyyn, kun katseet kohtaavat kiehtovan muukalaisen kanssa ruuhkassa, parkkipaikalla, keilahallissa, tai buffetravintolassa, jossa saa syödä niin paljon kuin haluaa. Paikalla ei sinänsä ole väliä. Yleensä sitä vain istuu omissa ajatuksissaan, kun rakkaus iskee täysin odottamatta ja saa pulssin vauhtiin. Ohimenevä, sattumanvarainen tapaaminen voi aiheuttaa pakahduttavia tunteita, mikä kertoo paljon rakkauden voimasta. Rakkaus on kuin aurinko tai kallis hajuvesi, huumaava voima joka vetää puoleensa kaikkia eläviä olentoja (paitsi puhelinmyyjiä, jotka soittelevat kotiin, tai kirvoja- heistä ei voi olla koskaan aivan varma). rakkaus saa meidät tekemään suuria, kauniita ja kamalia asioita sekä koko joukon kaikenlaista tyhmää ja omituista (merkillistä kyllä,se kaikki löytyy kantrimusiikista). Syynä on se, että kun rakastumme, järki ja perspektiivi vääristyvät ja edessämme on rakastavaisten paradoksi. Yhtäkkiä päämäärä on selvä, mutta kauhea päättämättömyys piinaa. Hellän huomion kohteena oleminen vahvistaa itsetuntoa ja saa koko olemuksen säteilemään, ja silti mieltä jäytää itseluottamuksen puute ja epävarmuus. Ulkonäöstä tulee huolehtia enemmän, jopa siinä määrin, että joku saattaa muuttaa olemuksessaan kaiken sen, mikä alun perin käänsi ihailijan pään. Niin ihanaa kuin rakastuminen onkin, se voi olla myös melko järisyttävä kokemus. Runollinen piina myllertää sielussa ja vie yöunet. Aina kun silmänsä sulkee, halujen kohde leijuu unimaiseman halki kohti odottavia huulia. Todellisuuteen herää oikeastaan vain silloin, kun uusi rakastettu tosiaan lähestyy. Valitettavasti juuri sillä hetkellä elimistön molekyylirakenne muuttuu vedeksi. Ei voi muuta kuin yrittää pysyä tyynenä ja vaikuttaa karismaattiselta ja itsevarmalta. Se ei onnistu. Sydämen salat, joita on tuhat kertaa harjoitellut ja jotka nyt on valmis kuiskaamaanhellästui toisen korvaan, ryöpsähtävät yhtäkkiä suusta ja koko tilanne kuulostaa jonkin muinaisen kulttuurin urheiluselostukselta. Tärkeintä on kärsivällisyys. Meitä on miljardeja, joten jos asiaa tarkastelee puhtaan matemaattisesti, romanssin todennäköisyys on aina suuri. Jokaiselle on varmasti olemassa juuri sopiva kumppani, joten ei kannata tarrata ensimmäiseen sievään takamukseen, jonka näkee. Etene hitaasti, kaikessa rauhassa. Mieti tarkkaan tunteitasi. Käy läpi erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja punnitse niitä mielessäsi. Emme me suotta ujostele, kun olemme tavanneet jonkun erityisen. Molemmat tarkkailevat toisiaan etsien ja paljastaen hyvin henkilökohtaisia tietoja. Kyse on luottamuksesta. Lähennymme toisiamme vähitellen. On asioita, joita ei pidä kiirehtiä, rakkaus on aina odottelun arvoista. Alkuvaiheessaan rakkaus on ylimaalisen ihanaa. Jokainen yhdessä vietetty hetki on kuin intohimoinen syleily taikametsässä. Rakastuneena kirmaa väsymättä jatkuvassa auringonpaisteessa, jalat vaaksan verran maanpinnan yläpuolella. Toisin sanoen, kläsitys omasta itsestään ja rakastetusta voi olla lievästi ilmaistuna ihannoiva. Saattaa unohtua, että Romeo ja Julia ei itse asiassa päättynyt hyvin. Rakkaus on aina kaunista, ja se voi tuntua jopa täydelliseltä. Loputtomiin se ei sellaisena kuitenkaan jatku. Rakastuminen on kahden yksilön hieno, mutta monimutkainen yhteen tuleminen, ja kauniissa, kehittyvässä suhteessa on aina ylä- ja alamäkensä. Vähän kuin risteyttäisi tunnepitoisen balettiesityksen ja pesukoneen. Harmillista rakastumisessa on se, ettei saman tien lennähdä tarunhohtoiseen parisuhdevaltakuntaan, jossa kaiken tarkoitus on tehdä parisuhteesta täydellinen. Kahdella itsenäisesti ajattelevalla olennolla on usein samanlaisia mutta aina myös hiukan erilaisia tarpeita, ja nämä eroavuudet pitävät meidät varpaillamme. Yllätykset pitävät rakkauden jännittävänä ja tuoreena, vaikka joskus tuntuu kuin toinen olisi aivan eri planeetalta. Kun toinen on pystyssä, toinen vain makaa. Kun toinen haluaa halailla, toinen haluaa olla itsekseen. Onnellisinkaan pariskunta ei voi olla yhtä mieltä kaikesta. Otetaan pieni väärinymmärrys, sekaan hiukan heikkoa viestintää, hyppysellinen tunne-elämän painolastia edellisistä parisuhteista, niin jo on ryppy rakkaudessa. Muutama huolimaton tai ivallinen kommentti voi pilata maltillisen keskustelun. Toisinaan vihan synkkä pilvi hälvenee yhtä nopeasti kuin ilmaantuikin, ja kaikki annetaan anteeksi ja unohdetaan. Toisinan taas ei. Siitä seuraa taatusti sydänsuruja, ja kumppanukset, jotka tuntuivat niin hyvin sopivan toisilleen, näkevät toiveidensa ja unelmiensa katoavan murheellisesti. Mutta kummankaan ei tarvitse kärsiä, jos he vain hiukan yrittäisivät. Moni hämmästyisi nähdessään, miten nopeasti hiljainen anteeksipyyntö, joko sanoin tai teoin, saa molemmat taas hymyilemään. Se vain on niin, että rakkaus, kuten kaikki muukin mikä elämässä on tärkeää, vaatii aitoa ponnistelua. Halailulla ja suudelmilla saa paljon aikaan, mutta ne eivät yksin riitä. Joskus ei auta muu kuin antaa kunnon töytäisy, jotta rakkauden saa taas kulkemaan eteenpäin, minkä vuoksi rakastuminen voi toisinaan tuntua lähes uuvuttavalta kuin virkistävältäkin. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi jotkut kääntävät selkänsä rakkaudelle. On tarpeeksi rankkaa ottaa vastuu omista tunteistaan, saati sitten pitää huolta toisenkin sydämestä, vai mitä? >>Kuka sitä siirappia kaipaa elämäänsä>>, joku saattaa sanoa uhmakkaasti. Toinen ja tärkein syy hylätä rakkaus onkin juuri tämä:pelko. Pelko joutua satutetuksi, hylätyksi tulemisen pelko, pelko siitä, että rakastettu muuttuukin ilkiöksi, joka vie yöllä peiton ja puristaa hammastahnatuubia keskeltä. Pelko on rakastumisen suurin este. Pieni pelko ei sinänsä haittaa mitään. Se on tervettä ja kuuluu asiaan. Kukapa tahtoisi olla alasti kaikkien nähden tai pestä likapyykkinsä julkisesti. Paljon tietysti riippuu siitä, kenen kanssa olemme aikeissa tulla läheisiksi. Monet ovat upeita mutta eivät välttämättä upeita yhdessä. Ja mistään ei voi olla eri mieltä ilman että toinen käy heti kurkkuun kiinni, jos joka asiasta pitää huomauttaa tai kiusata,niin ehkä, vain ehkä, yhteensopivuus ei ole aivan täydellinen. Kyky katsoa taaksepäin voi olla hyvin arvokas, jos ihminen on valmis oppimaan erehdyksistään ja jatkamaan elämäänsä. Matka aitoon rakkauteen ei ole niin pelottava kuin miltä vaikuttaa. Itseään ei tarvitse kadotta löytääkseen toisen. Päinvastoin, se mikä erotta on aivan yhtä tärkeää kuin se mikä yhdistää. Kaksi elämää. Yksi rakkaus. Oma persoonallisuus kukoistaa parisuhteessa, ja silloin jokainen on parhaimmillaan niin kotona kuin töissäkin. Rakastuminen on sitä, että voi edelleen tehdä niitä asioita joista todella nauttii, mutta nyt voi jakaa toisen kanssa. Kaupan päälle saa vielä paljon lisäetuja. On ne herkulliset hetket, jolloin ei tiedä missä itse loppuu ja toinen alkaa, ja mielenrauha, joka syntyy tietoisuudesta, että toinen on aina olemassa, kävi miten kävi. On syvällisiä keskusteluja kaikesta ja ei mistään. Toiselle voi kertoa unelmistaan tietäen, että on turvallista kertoa sellaistakin, mitä ei kenellekkään muulle sanoisi. Rakkauteen kuuluu kapertymisiä toisen kainaloon, räjähtävää intohimoa ja lusikka-asennossa nukkumista, jolloin tutkimusten mukaan näkee kaksin verroin parempia unia. Kun on rakastunut, lähellä on kumppani, joka hyppii riemusta ja kiljahtelee, kun toinen on menestynyt jossain, ja on tukena epäonnistumisen hetkinä. rakkaus antaa meille voimaa kokeilla heikkoutemme rajoja, koska tiedämme, että jos räpiköimme liian syvissä vesissä, apu on lähellä. Sellaisen rakkauden kokeminen on sitä, että tietää jokaisella henkäyksellä olevansa rakastettu ja että tosi rakkaus voittaa kaikki vastoinkäymiset. Ei niin korkeaa vuorta, ei niin syvää merta, ettei tosi rakkaus sitä ylittäisi....sitten lopulta. Rakkaus kestää sen, että puhelin soi kesken illallisen, ja jatkuu kodin monista pikku onnettomuuksista huolimatta. Rakkaus voi voittaa tuskallisen selkäsäryn ja mahdollisesti jopa sappikivet. Rakkaus voi voittaa järjettömät työajat ja ärsyttävän taustamusiikin. Rakkaus voittaa kumppanin ikävät sukulaiset, kroonisen hilseen, ajoittaisen murjotuksen ja jopa hetkittäisen hulluuden. Rakkautta ei mikään pidättele. Tosi rakkaus voittaa mitä tahansa ja kaiken. Rakkauden voiman oivaltaminen tuntuu siltä kuin joku yhtäkkiä sytyttäisi valon sydämeen. Maailma näyttää erilaiselta. Tai ehkä sitä vain katsoo eri tavalla. Etsintä on päättynyt. Olet vihdoin löytänytaidon rakkauden, taio aito rakkaus on vihdoin löytänyt sinut. >>Täällä ollaan!>>