Kuudestoista toukokuuta ysiviis, silmät ruskeet ja pienet sormet.
Siit asti juostu on sinne ja tonne, itku ja nauru se täytti talomme.
Musaa ja IFK, kahta en vaihda. Urheiluhulluja pojat ja faija.
Duuneissa lähinnä sormi syyttävä, maailmaan mahtuu myös tyttöystävä.
Maailman kaunein, mikä alkuun huvitti. Tää kaveri ei oo mikään Brad Pitti.
Itsetunto- ja ulkonäköpaineita, brenkkuu, masennust ja huonoja vaiheita.
Tähän maailmaan meitä mahtuu monta, sun kans montaa hetkee unohtumatonta.
Niist huolimatta elän rakkautta saaden, ei tollasii löydä ku päästä sateenkaaren.