Viikon syvällisen analysoinnin kohteena ollu se, että oonks mä ihan normaali ku kaipaisin rakkautta, läheisyyttä ja kaikkee sellasta mitä en oo koskaan kokenu vai oonks mä epätoivonen. Tai niinku kaipaanko mä niitä siks, että oon jääny vaille niitä vai onks se ihmisen perustarve...... Miks pitää olla näin helvetin syvällinen ja analysoida kaikki asiat ihan yli aina...