Tänään jo tulee 11 vuotta täyteen,siitä kun meidän rakas karvapallo syntyi <3
Itekin olin ihan kakara silloin vielä 11 vee mut 12 täyttämässä :D
Voi että kun oli Miku ihana pieni panetu,muistan kun näin ekan kerran Mikun kun oli parin päivän ikäinen.
Siskon kissahan oli Mikun äiti ja yks komea norski Matias oli Mikun iskä ;D
Eivät olleet nämä 4 pentua mitään rakkaus lapsia.
Mikun äiti suorastaan inhosi Matiasta :D
Enää siis ei ole jäljellä,kuin Miku ja Uppis,joka asustaa siellä sälinkäällä pieneläinhoitolassa Jaanan kanssa.
Mikun siskot Nuppu ja Nössö molemmat kadonneet.
Siis Caritahan (mun toinen siskoni) hylkäsi Nössön,kun muutti ei ottanut kissaansa mukaan...
Ja sit Mikun äiti Cleo ja Nuppu,jotka asuivat mun siskoni luona joka nämä pennut teetätti,
niin siskon lapsi tuli allergiseksi kissoille ja ne jouduttiin antamaan pois sitten.
Annettiin ne hyväuskoisina sille yhdelle typerälle muijalle,mikä olikin virhe.
Pari päivää,kun oli pitänyt niitä oli päästänyt ne ulos vapaasti.Eihän ne vielä olleet kumpikaan tottuneet sinne!
Päättivät sitten yhteistuumin karata ja sinä talvena oli ihan karseet pakkasetkin,että varmaan eivät selvinneet niistä.
Mutta Miku saa kuulemma tänään herkutella kermalla ja tonnikalalla ;D Kyllä herran kelpaa :)