IRC-Galleria

Muistan, ajan , kun olin ihan pieni.
Muistan sen , kun näin sinut ensimmäisen kerran.
Tunsin sen heti.
Sinä kasvoit , minä kasvoin , me kasvettiin.
Me kasvettiin yhteen.
Eikä meitä olisi mikään voinut erottaa.

Aika kului ja ajat muuttui.
Oli hyvät ajat , oli huonot ajat.
Meni kuusi vuotta.

Tuli kesä.
Rupesit sairastamaan.
Sinut lääkittiin.

Tuli talvi.
Sairastuit uudestaan.
Siihen ei enää auttanut mikään.

...oli aika päästää irti.

Näin sinut vielä viimeisen kerran ja toivoisin, että muistat minut tyttönä joka rakasti sinua paljon.
Ja rakastaa edelleen niin paljon kuin ystävää voi rakastaa.

Viimeisen kerran, kun silitin pehmeitä hiuksiasi, toivoin, että ne hyvät ajat jatkuisivat vielä.

Mutta ne ei jatku.
Eikä sille voi mitään.
Joskus vain täytyy päästää irti.
Ja se aika oli nyt.
Ja se tuli liian nopeasti.

Tomi Pertunsilta, s.20.6.1976, k. 27.11.2006

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.