Mä oon aina tykänny vähä kaikista. Ihastun melkein kaikkiin mun kavereihin ja varsinkin ystäviin tai melkein kehenkä tahansa joka vaa vaikuttaa tai on mulle kiva. Mut sit ku mulla on joku, niin mä myös tavallaan tykkään vaan siitä sen aikaa. Seurustelusta mä haluun vaan ja ainoastaan läheisyyttä ja lämpöä. (Toki on se kaikki muukin kivaa plussaa) Siks onkin niin vaikeeta olla Tiinan kaa kun välimatkan takia läheisyys on vähissä.
Mä unohdan joka aamu ottaa aamulääkkeet >.< Not nice...
Oon huomannu et mulla on ongelma. Ei alkoholiongelma tai riippuvuus röökiin. Kovin samantapainen kuitenkin. Oon riippuvainen pähkinäsuklaasta. Mulla menee laittoman monta levyä viikossa ja joka ikinen päivä tekee mieli! Koska olen huomannut ongelmani ja tiedostan sen on aika aloittaa vieroitus. En saa syödä pähkinäsuklaata muulloin kuin lauantaisin. Yksi levy per lauantai. Vierotus aloitettiin eilen ja eka retkahdus tapahtui tänään. Hyvä minä...
Sit oon sellasenkin huomannu et mä en ikinä osta omillani. Porukat ne sitä suklaata ja muita herkkuja tänne kämppään kanniskelee!
Angstaus on käynnissä joka saatanan ilta aina alkaen klo 1800. Ja jostain helvetin syystä kaverien läsnä olo pahentaa asiaa. Se et mulla on niin ihania ihmisiä mun ystävinä jotenkin surettaa mua hirveesti tai ainakin saa mut itkeen (niinku kaikki muukin >.<) Ja kavereiden vuoksi tässä vielä istutaankin. (Oliks mun perässä sillo oikeesti poliisit ja koirat??) Ah ku ihanaa.. Taas alkoi julkinen lé angst.
Sikku mä kuolen.. mä aina ajattelen etten haluu syyttää ketään, mut mun on pakko. Joka vitun paskiaista ja saatanan sikaa joka on ikinä haukkunu tai muuten mua kiusannu asioista joista tykkään, vaatteista ja erityisesti mun ulkonäöstä ja lievästä ylipainosta. Mä en oikeesti tajuu mikä musta tekee niin epämiellyttävän. Kertokaa joku!
Tiina kulta nähdään pian*chu~*