oon niin kyllästyny tähän kaikkeen paskaan,
miks ei vois ees nukahtaa?
vaipua unen tajuttomaan maailmaan,
eikä tietää tästä maailmasta vittujakaan.
tekis vaan mieli koko ajan nukkua,
mutta kun ei ollenkaan nukahda.
koko ajan olla vaan hereillä,
ja kestää tätä loputonta tylsyyttä.
voisinpa antaa melkeen mitä vaan,
ees yksistä kunnon yö unista.
mut se taitaa olla liikaa pyydetty,
en tajua mistä mua rankaistaan.
aina vaan olla hereillä tyhjänpanttina,
ku ei elämässä ole mitään tarkoitusta.
joskus tulee mietittyä lopullista ratkaisua,
sillon ei ainakaan tarttis tätä maailmaa tajuta.
kaikki on niin perkeleen turhaa,
eikä tahtois enää elää ollenkaan.
mut silti vaan täällä hengaan,
ilman mitään syytä olen vaan.
kaippa mä joskus jotain haluan saavuttaa,
mut kun ei jaksa nähdä minkään eteen vaivaa.
kummiskin menee vaan kaikki perseelleen.
niin se on ollut aina.
ja tuleekin olemaan, voin olla siitä varma.
ainakin tällä menolla, mä veikkaan.
turhaan sitä itteään rasittaa,
kun ei mitään kummiskaan aikaan saa.
että tällasia taas tänään mietin,
toivottavasti huomenna voin jo paremmin.