Jos ette vielä ole huomanneet, en enää aktiivisesti käytä irc-galleriaa. Käyn täällä satunnaisesti enkä surffaile muiden ihmisten sivuilla, saati kyttää kommentteja. Jos ette ole huomanneet että minua ei galleria paskaakaan nappaa, ette varmaankaan ole havainneet sitäkään tosiasiaa, että mitä enemmän vietämme aikaa virtuaaliyhteisöissämme nössöillen, oikeiden kontaktien luomisen sijaan, sitä lähempänä (vähintäänkin henkistä) itsemurhaa olemme.
Ja sikäli kun joukossamme on niin munattomia tapauksia, että itsensä päiviltä päästäminen ei koskaan ole edes käväissyt mielessä, niin sanottakoon, että joka sekunnin, jonka tuhlaat galleriassa, häviät elämässä. Näe oikeita ihmisiä, puhu oikeita asioita. Älä jauha paskaa, älä kytistele muiden ihmisten elämää. Jos toisten asiat ovat niin kiehtovia, tilaa seiska. Lehtien sivuiltahan ne parhaat skandaalit bongataan.
Ja lainataan C. Chaplinia: "Ihmisen elämä kokokuvassa on koomista. Ihmisen elämä lähikuvassa on traagista." Tämä on totuus. Loppu riippuu siitä, miltä etäisyydeltä omaa elämääsi tarkastelet. Yritä edes. Luuseri.
p.s. jätän kuitenkin blogini kehkeytymään. Älä tee niinkuin minä teen, vaan tee niinkuin minä sanon. Pakkohan sitä on päästä avautumaan. Mutta vain verbaalisesti.