...pidetään verhot ikkunoiden edessä. Ylimmässä kerroksessa nainen mittailee lattiaa askelillaan. Katsahtaa pöydälle, nyrpistää nenäänsä ja jatkaa askellustaan.
Mustalla pöydällä lojuu kasapäin kirjoja. Kirjat kertovat naisesta, yhteiskunnasta, oikeuksista. Eettisistä ongelmakohdista ja oikeudenmukaisuudesta. Sukupuolittuneesta yhteiskunnasta. Tuon pinon kun pudottaisi metristä päähän, henkihän siinä menisi. Painavaa asiaa.
Pro gradu-tutkielman valmistaminen on helvettiä. Lihanuija makaa pöydällä vasaran sijaistamisen jäljiltä, ja nainen huomaa huvittuvansa ajatuksesta, ettei olekaan asuntonsa ainoa nuija.
Verhot pysyvät kiinni, vaikka auringonvalo yrittääkin heijastella ohuen verhon läpi ja tunkea sisään kankaan jokaisesta välistä. Nainen on kuulevinaan korppikotkien siipien havinaa talon katolta.
Valkotakkiset odottavat alhaalla, korppikotkat ylhäällä. Ja tässä välissä on helvetti, miettii hän.