IRC-Galleria

.. ja juhannus tulee taas.

Tälläkin kertaa jätän kaupungin taakseni ja matkustan junalla kauas töistä. Kohteena tällä kertaa alue Tampereen lähistöllä, nokka kohti uutta ja tuntematonta... :) Pidän siitä, että saan lipua junassa yksin, incognito, helposti paikasta toiseen, mihin milloinkin. Ja kiskojen päässä odottaa joku. Ei siksi, että hänen täytyy. Vaan siksi, että hän haluaa.

Helsinki on kotini, mutta juhannuskaupunki se ei ole.

Luin viime vuoden bloggauksiani juhannuksesta, ja tajuan, taas mennään. Olen samassa kuosissa kuin viime vuonna tähän aikaan, hitusen onnellisempi vain. Olen oppinut uutta ja ruoskanjäljet selässä ovat vaalenneet. Väsynyt olen, kuten viime vuonnakin, mutta en humalaan hukkunut tai toivoton.

Vielä toivoisin uusia tuulia, puhaltamaan loputkin vanhat haavat umpeen. Ihminen saa vaikutteita kokemastaan, mutta minä olen vahvempi kuin kipeinkään kokemukseni, ja opin, taantumisen sijaan.

Rauhallista ja turvallista juhannusta kaikille...
-Elina