Mietin aikaa mennyttä
en jaksa ymmärtää
miksi meillä kaikki päättyi kyyneliin
en voi sua enää unohtaa
enkä tahtoiskaan
niin paljon yhdessä me koettiin
kertosäe:
Ikävä jää (ikävä jää)
huoneeni seiniin asumaan
ikävä jää (ikävä jää)
kylmyyden tuo se tullessaan
tuskin enää koskaan nauran
niin kuin silloin naurettiin
enkä enää voisi uskoa
siihen mihin uskottiin
ikävä jää
nyt taivaskin itkee ystävää
sateisiin sua ilman jään
Sulle soitan yöllä taas
kysyn miten päärjäät hei
tahdoin äänes kuulla edes hetkisen
mistä voisin saada voimaa
aloittaa taas huomisen
miten voisin voittaa
tämän kaipauksen
kertosäe
Tuskin enää koskaan nauran
niin kuin silloin naurettiin
enkä enää voisi uskoa
siihen mihin uskottiin
Ikävä jää (ikävä jää) (3x)
ikävä jää, niin ikävä jää