IRC-Galleria

Ihana ^Frail kirjoitti niin kivasti suoraan tuntojani, että laitoin sen myös tänne. Teksti on siis ystäväiseni, ei minun...


Se on tää ihmismieli kumma juttu. Aina välillä, ihan yhtäkkiä, kaipuu menneeseen iskee niin saatanan kovaa, jysähtää jossain sydämessä. Joku biisi, joka herättää muistot taas henkiin, suunnittelematon kohtaaminen baaritiskillä, se sama tuttu katse... Niin mieletön ikävä jotain sellaista, minkä tietää olevan turhaa, mahdotonta tai kiellettyä. Ehkä sitä ei edes oikeasti haluaisi olevan enää, mutta kun kerran on ollut jotain, niin se elää aina ja nostaa välillä päätään. Siksikö, että tunteet haluavat leikitellä? Siksikö, että ymmärtäisin, että elämä ei todellakaan ole helppoa, ja että taistelu menneisyyden kanssa jatkuu aina vaan?

Tiedän, että en enää välitä. Mutta joku käsittämätön haikeus kasvaa kiinni minussa, eikä päästä irti. Typerät kuvitelmat "entä jos"... Entä jos asiat olisivat toisin, entä jos minä ja hän eläisimme toistemme päivissä ja öissä, toistemme tulevaisuudessa... Mutta niin ei ole. Hän elää minun kuvitelmissani, minun muistoissani. Tiedän, että meitä ei ollut tarkoitettu yhteen. Ja olen aivan äärettömän onnellinen oman rakkaani kanssa. Mutta jokin kipinä syttyi taas ihan yllättäen, vaikka en enää ainakaan tietoisesti halua niihin menneisiin hetkiin takaisin ja olen tyytyväinen, että ne hetket loppuivat. Ehkä kaikki johtuu siitä, että se kaikki loppui väärällä tavalla, liian vihamielisesti, liian nopeasti. Tai mikä minä olen määrittelemään sitä, oliko se tapa väärä, ehkä ei. Mutta jokin hänessä vetää minua silti puoleensa, ja haluaisin selvittää, että mikä. Mutta en voi, sillä hän on pyyhkinyt minut elämästään, eikä halua enää tuntea tai muistaa minua.

Minäkin luulin, että hän tulee olemaan minulle samantekevää, virhelyönti, mutta ilmeisesti en ole vielä kokonaan päässyt hänestä yli. Vaikka en enää ole ihastunut häneen ja vaikka rakastan tota ukkoa ihan mahdottomasti, niin ei kai tämä tunne ihan tyhjästä tullut. Tai sitten tuli, sillä niin käy usein; luulee, että joku olematon on totta.